keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Väliseinän rungot

Hirsirakennuksen väliseinissä, jotka eivät ole hirttä, on muutamia erikoisuuksia joita valotan alla. Alajuoksut voi kiinnittää liimaamalla betoniin tai erityisillä nauloilla (fix). Käytin molempia tekniikoita, fixejä lähinnä alajuoksujen päissä. Liima on nopeasti kuivuvaa rakennusliimaa (esim. Kiilto Rapid) ja fixit ovat 80 mm pitkiä terästappeja, joita varten porataan betoniin n. 45 mm syvä reikä. Tässä tavassa täytyy tietää satavarmasti, että betonissa ei ole putkia tai kaapeleita siinä kohden.

Alla kuvassa näkyy yksi fix paikallaan ja toinen alajuoksun vieressä. Kuvassa on keittiön kylmä- ja lämminvesiputki ja viemäri. Ne täytyi mitoittaa ennen lattian valua aika tarkasti, koska väliseinämateriaalit ovat vain 66mm leveitä. Väliseinän paikkaa voi tosin useimmissa tapauksissa siirtää pari senttiä, jotta saa putket seinän sisään.

Väliseinän alajuoksu
Alla näkyy, kuinka risteävän seinän alajuoksu (ja yläjuoksu) jätetään n. 20mm irti, jotta seinä saadaan levytettyä kokonaisella kipsilevyllä ilman koloamista. Risteävän seinän kohdalle laitetaan pystytolppa, johon levy ruuvataan ja ruuvauksen jälkeen kiinnitetään tolppa risteävän seinän päätyyn  (joka kuvasta siis vielä puuttuu jotta saa levyn pujotettua paikalleen). Tolppa naulataan levyn läpi tuohon samaiseenn pystytolppaan. Näin rakenteesta tulee tukeva.

Risteävä seinä ja oviaukot. Oviaukkojen reunatolpat vielä puuttuu.
Hirsirakenne painuu ajan kanssa. Meidän tapauksessa lamellihirsi painuu teoriassa 25mm. Jätin painumavaraa 60mm jokaiseen paikkaa, johon se tarvitaan. Yläjuoksu kiinnitetään painumasta johtuen kattoon niin, että porataan ylajuoksuun reikä (millin suurempi kuin pultti) ja työnnetään täkkipultti reiän läpi ja ruuvataan kattotuoliin tai koolauspuuhun. Jossain kohti myös hirteen, kuten kuvassa alla.

Kun katto painuu, täkkipultti painuu katon mukana alas yläjuoksun reiässä, mutta yläjuoksu on silti sivusuunnassa hyvin tuettu.

Yläjuoksussa reikä, jonka läpi täkkipultti kattorakenteeseen
Kattopanelointi tai levytys on n. 15 mm paksua, joten painumavaran rako seinän päällä on aluksi n. 45 mm. Painumavaran rako peitetään lopuksi n. 50mm korkealla listalla ja kiinnitetään kattoon, joten se painuu katon mukana.

Suihkuhuoneen ulkoseinää vasten olevassa seinässä tarvitaan koolaus (48x48), johon EK kipsilevy kiinnitetään. Koska hirret painuvat, mutta koolaus ja kipsilevy ei, kiinnitetään koolaus hirteen liukulevyillä. Niissä on myös min 60mm painumavaraa liu'un urassa.

Samoin väliseinän päätytolpat täytyy urittaa ja kiinnittää leveäkantaisella ruuvilla hirteen.

Vasemmalla väliseinän päätytolppa ja oikealla kolme koolaus

Olisi kiusaus laittaa tähän ulkoseinää vasten koolausten väliin 50mm eriste, mutta hirsiseinissä eriste sisäpuolella on riskirakenne. Jos talvella mökki on 10 asteen ylläpitolämmössä, riittää 50 mm eriste siihen, että kovilla pakkaskeleillä hirren ja eristeen väli laskee n. +2 - 0 asteeseen, ja hirren ja eristeen väliin muodostuu hometta. Jos sisäpuolinen kosteuseriste on muovia (tms.) ja täysin reiätön, ei kosteutta pääse muodostumaan, mutta muovissa voi kuitenkin olla käytännössä reikiä.

Päätin jättää nämä kohdat eristämättä ja porasin vielä koolauksen yläjuoksuun reiät, joista ilma kiertää ja mahdollinen kosteus pääsee pois. Tällä tavalla välitilassa lämpö ei laske missään olosuhteissa kastepisteeseen eli pysyy +5 asteen lämpimämmällä puolella myös silloin, jos mökki on pitkään +10 asteen ylläpitolämmössä.

Mökki/talo tulisi aina pitää joko lämpimänä tai antaa laskea pakkasen puolelle. 0 ... +3 asteen lämpö ja erityisesti kosteuseristyksen puute ja huono ilman kierto on pahinta homeen kehittymisen kannalta.

lauantai 4. toukokuuta 2019

Keittiösuunnitelma

Talvella tuli vähän vertailtua keittiöitä. Lattiatöissa viemärin ja vesijohtojen paikka tuli jo fiksattua. Muuten on vielä pelivaraa esim. sähköistyksiä ei vielä ole tehty ja en laittanut kattoon vielä kärynpoiston putkea.

IKEAlla on  hyvä ajatus siinä, että tarjotaan suunnittelu-ohjelma, jolla voi leikkiä. Huono puoli on, että se on aika buginen, joten kaikkea ei saa paikalleen oikein.

IKEA on ihan varteenotettava vaihto-ehto, koska laatu ja hinta on kohdillaan. Esimerkiksi IKEA Method keittiössä on sama saksalainen mekanismitoimittaja kuin muillakin laatumerkeillä eli Blum  Toinen laadukas mekanismivalmistaja on itävaltalainen. Muita ei oikeastaan kannata hyväksyä. Samoin kaapin seinämä- ja ovimateriaalit on samantasoisia kuin ns. "laatumerkeillä".

Muutama erikoisuus IKEAn keittiöissä kuitenkin on esim. vaakamitoitus on pää-asiassa 20, 40, 60, 80 cm. Usein kuitenkin tarvitaan 30, 50 ja 100 cm leveitä. Vain muutamia 30 leveitä yla-ja alakaappeja löytyy - 50 cm leveitä ei ollenkaan.

Samoin laatikostojen korkeusmitoitus on erikoinen. Normaalisti jako on 15 ja 30 cm, mutta IKEAlla se on 10, 20 ja 40 cm. Ikealla on matalampi sokkeli (8cm), joten teoriassa korkeustilaa olisi enemmän, mutta sitä ei voi käytännössä hyödyntää, koska jauhopussit, ryynipaketit jne. on mitoitettu pääasiassa 30 cm korkealla jaolla. 40 cm korkeasta ei ole mitään hyötyä, elintarviketeollisuus ei mitoita niin. Sama ongelma on 10cm laatikossa - se on tosi matala. 15 cm korkeaa mahtuisi enemmän kauhoja ja muita välineitä ja 20 cm korkea on taas turhan korkea.

Oheisen mallin mukainen keittiö hyvillä koneilla (IKEAn koneet on IKEA merkkisiä, mutta käytännössä Elektroluxin tekemiä, joten ihan ok) maksaisi n. 4000€ + asennus. Menemättä nyt tarkemmin materiaaleihin, se vaikuttaa ihan kohtuulliselta. Tämän pohjalta pyydämme vielä muita tarjouksia, myöhemmin kesällä. Keittiön hankinta ja kokoaminen näyttäisi menevän syksylle - vielä on niin paljon muuta hommaa ennen sitä. Mutta layout on nyt käytännössä lukittu näillä kuvilla, jotta voi tehdä väliseinät ja sähköistyksen.

IKEA vaihtoehto


Keittiön layoutissa tärkeimmät asiat on jääkaapin, lieden ja altaan myodostama esteetön kolmio ja laskutilat altaan ja lieden molemmin puolin. Jos haluaa pitkät vetimet, tulee katsoa että kaappi ei ole aivan seinän (tai muun ulkoneman esim. lieden vedin, kärynpoisto) vieressä, koska ovi ei aukenisi kokonaan. Me otettaan tästä syystä ovet integroiduilla (upotetuilla) vetimillä.

Keittiön layoutissa vasemmalla on aukko olohuoneeseen ja alaspäin on terassin ovi ja ikkuna.
Kulmaan ajateltiin kulmakaappeja ylös ja alas pyörivällä sisämekanismilla. Altaassa olisi yksi tasoon upotettu allas ja sen vasemmalla puolella astianpesukone ja mikroaalto-uuni. Uuni olisi kierto-ilma-uuni ja liesi induktiotasolla. Sellaisista on hyviä kokemuksia kotona.

Mitoituksessa oli pari hankalaa kohtaa, koska keittiö on vähän kapea. Jouduttiin laittamaan 30cm leveä apteekkikaappi alas ja ylös, sekä 20cm leveää avohyllykkö ylös, jotta sai kohtuulliset laskutilat.

IKEA vaihtoehto layout

Värit on vielä lopullisesti päättämättä, mutta todennäköisesti valkoinen kiiltävä tai harmaa on tällä hetkellä suosikkeja oviksi ja lattiaksi harmaa laatta. Tähän väritykseen sopisi rosterikoneet.

PS. Tämä kirjoitus on "Katan" hyväksymä😊, vaikka ei vielä ennättänyt kirjoittaa - ehkä myöhemmin.


torstai 2. toukokuuta 2019

Terassin ruuvipaalut

Tähän aikaan vuodesta moni miettii terassin tekoa. Meille niitä on tulossa kolme, tosin vasta myöhemmin syksyllä. Tein kuitenkin yhden oleellisen valmistelun eli perustukset jo nyt. Alla pari vinkkiä tähän hommaan.

Keväällä maa on märkää ja ruuvipaalu uppoaa paremmin maahan, jopa savimaahan, jos se on märkää. Pohjan kaivun yhteydessä nähtiin, että maa on silttiä ja moreenia, joissakin kohti kivistä, joten tarvitaan vähän tuuria, ettei iso kivi satu juuri ruuvipaalun kohtaan.

Ruuvipaalun asennus koneen painon avulla. Rautakanki kiertotyökalussa.

Miksi sitten ruuvipaalu. Jos maa olisi routimatonta esim. hiekkaa tai soraa, ei perustuksia tarvittaisi. Suoraan soran päälle vain betonilaattoja, harkkoja ja muuta vastaavaa. Meillä kuitenkin maa on routivaa ja rannan puoleiset terassit kahden metrin korkeudessa, joten kunnon tuenta tarvitaan. Taloa lähimmät paalut tein betonista sokkelin valun yhteydessä, mutta kauemmat päätin tehdä ruuvipaaluilla. Betoninen terassin tuenta on tosi työläs - tarvitaan maan kaivu, anturan valu, pylvään valu, routa eristeet ja maan täyttö. Ruuvipaalu vain kierretään tarpeeksi syvälle mielellään routarajan alapuolelle. Eteläsuomessa routa voi mennä 1,5m syvyyteen, mutta useinmiten alle metriin.

Etupihalla teknisen tilan oven eteen tulee portaat, jonka tuennaksi laitoin kaksi 1,2m pitkää ruuvipaalua. Ne upposi mukavasti rautakangella kiertämällä, johtuen varmaankin siitä, että se kohta oli täyttömaata anturan vieressä.

Takapihan terasseihin tulee yhteensä kahdeksan ruuvipaalua. Kolme niistä meni käsin kiertämällä vain 70 cm syvyyteen. Sitten vastaan tuli varmaankin kuiva kova savi. Oman painon avulla ruuvi ei kiertynyt yhtään syvemmälle - pyöri vain paikoillaan. Onneksi samaan aikaan pihalla oli pieni kaivuri tekemässä viimeisiä maan muotoiluja. Keksin pyytää kuskia laittamaan kauhan nurkan paalun päähän ja painamaan kevyesti samalla kun kiersin kangella. Painui hyvin. Kaivurin lisälaitteena myytävät hydraulikiertimet maksavat 3000€, joten harva maa-urakoitsija niitä hankkii. Käyttöä on aika vähän. Mutta tätä konstia en ole kuullut kenenkään kayttävän - joten vapaasti idea käytettävissä. 😃

Ruuvipaalun asennus rautakangella
Pihalle olen levittänyt maanerotuskangasta ja kulkuväylät jo peittänyt sepelillä. Maanerotuskangas on  laajalti levitetty pihalla, jotta rikkaruohot ei kasvaisi. Varsinaiseen nurmikon tekoon kun päästään vasta heinä/elokuussa. Nurmen alle tulee 20cm multaa maanerotuskankaan päälle.

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Takka

Takaksi ollaan mietitty kahta eri periaatteelista vaihto-ehtoa. Joko tuplakierrolla varustettu varaava takka tai kiertoilmatakka. Kiertoilmatakan hyvä puoli on se, että talvella se lämmittäisi nopeasti ylläpitolämmöstä normaaliin huoneenlämpöön.

Hormiksi olin jo valinnut talon suunnitteluvaiheessa Schiedel Isokern piipun 160mm hormilla. Se on ulkomitoiltaan 360x360. Hormin paikka piti aika tarkkaan katsoa jo suunnitteluvaiheessa, jotta se ei osu tiilikaton sisäjiiriin. Se on laitettava takan oikealle puolelle. Kuusamon suunnittelija otti tämän huomioon, samoin kuin katon tukirakenteiden paikat.

Nykyisin kaikki uudet hormit on suunniteltava T600 paloluokkaan eli minimi-etäisyys palaviin rakenteisiin Isokern hormilla on 50 mm.

Isokern hormi on rakenteeltaan yksinkertaisin eli ei tarvita sisäpiippua, sisäeristettä ja ulkokuorta erikseen, joten se on nopea muurata latomalla neliömäiset harkot päällekkäin. Ohutsaumaan tulee Schiedel hormiliima ja samalla saa tilattua sopivat piipun hatun, pellityssarjan, savupellin ja nokiluukun ja muita tarvikkeita. Materiaalien hinnassa ei ole eroa monimutkaisempiin rakenteisiin tai tiilestä muurattavaan hormiin.

Takan perustus tehtiin niin, että takka voi olla max 900 leveä ja 600 syvä. Takan takana on seinä, jonka muuraan Leca Easylex harkoista. Tarkoitus on pinnoittaa takka, hormi ja takaseinä samalla tavalla.

Yksi vaihto-ehto on Warma-uunien malli 75 PP Air. Se on varaava takka.
Warma 75 PP Air

Toinen vaihtoehto olisi kiertoilmatakka Warma KIT 75 KFD.
Warma KIT 75 KFD
Nämä ovat sopivan kokoisia ja suhteellisen edullisia. Hintaluokka on n.2500-3000€. Molempiin saa tuloilmakanavan suoraan palotilaan. Molempiin saa myös hormiliitännän takan oikealle puolelle yläliittymällä.

Kävin tehtaalla Uudessakaupungissa tutustumassa Warma Uunien takkoihin, koska niitä ei ole näytillä kaupoissa. Halusin olla varma, että kaikki yksityiskohdat ja mitoitukset täsmää. Käynnin perusteella päädyin malliin Warma 75 PP Air. Todennäköisesti otetaan se harmaalla etuseinän kaakeloinnilla, jotta mustuminen olisi pientä (helppo pyyhkiä puhtaaksi) ja terävillä kulmilla (ei viistottu kuten kuvassa). Ainoa negatiivinen puoli siinä on klapien vaakaladonnassa pieni klapikoko -max 26cm. Jos klapit on pitempiä ne on ladottava kallelleen takaseinää vasten. Se on kuitenkin pienipäästöinen ja tehokas pieneksi takaksi. Eikä ulkonäössäkään ole moittimista. Hinta/laatu on kohdillaan, varsinkin kun se on nyt tarjouksessa kesäkuun toiseen päivään asti.

Takan takana on 1.5m pitkä harkkoseinä. Vino katkoviiva kuvassa on tiilikaton sisäjiiri.

Takan layout



Schiedel Isokern hormiharkko

Korvausilma takan alle ja ilman jakoperiaate

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Ilmanvaihdon jatkosuunnittelua

Joulukuussa kirjoitin, että rakennusprojekti jää lomalla ja palataan asiaan keväällä. Nyt alkaa olla sen aika. Talvella on ollut aikaa perehtyä tarkemmin muutamiin osittain avoimiin asioihin kuten ilmanvaihto, keittiö, kodinhoitohuone ja takka. Tässä kirjoituksessa avaan ilmanvaihtoa ja seuraavissa kirjoituksissa keittiöta, kodinhoitohuonetta ja takkaa. Yleisön pyynnöstä Katakin :-) saattaa aktivoitua ja kirjoittaa jotakin noihin liittyen plus pihasuunnitelmasta, jota on aloitettu.

KVV suunnittelija teki perussuunnittelun ilmanvaihdosta vuosi sitten, mutta täytyi itse vielä perehtyä asiaan tarkemmin. Oltiin jo aikaisemmin päätetty, että kärynpoisto liedeltä ei yhdisty samaan lämpöä talteenottavaan systeemiin kuin kaikki muut poistot. En täysin luota, että rasvanpoisto liesituulettimessa kykenisi puhdistamaan ilman niin, että sen voisi ohjata lämmöntalteenottokennoon. Kennohan pitää puhdistaa vähintään kerran vuodessa ja kotona olevasta kennosta tiedän, että ne kanavat on kapeat ja olisi hyvä välttää kaikkea pölyä putkissa puhumattakaan rasvasta, joka tukkisi helposti kanavat ja lämmön talteenotto ei olisi tehokasta. IV-koneessahan on suodattimet sekä tulevalle että lähtevälle ilmalle ennen kennoa, mutta olen huomannut että suodattimiin jää helposti ohivirtausta, jos ei ole vaihdossa tarkka (ja vaikka olisikin).

Ehkä oleellisin asia, jotta ilmanvaihto koneellisesti toimisi oikein, on huolehtia paineensäädöstä. Normaalikäytössä ilmanvaihto säädetään niin, että tila on lievästi alipaineinen. Tulevan ilman määrä säädetään hieman pienemmäksi kuin poistoilman. Kuitenkin kaksi asiaa luo helposti ongelman eli keittiön kärynpoisto erillisillä puhaltimella ja takka. Molemmat aiheuttavat suuren alipaineen, jos asiaa ei toteuteta oikein tai vaihtoehtoisesti takka ei vedä.

Liesituulettimen vaikutus ilmanvaihtoon

Esimerkiksi noin 100 m2:n kokoisessa talossa hyvää sisäilmanlaatua vastaavalla noin 0,5 dm3/s ilmavirralla lattianeliötä kohti ilmanvaihdon kokonaisilmavirta olisi noin 50 dm3/s, kun liesituulettimen poistoilmavirta voi olla jopa 50-150 dm3/s. IV-suunnitelman mukaan tuloilma tulisi olla meillä 60dm3/s ja poistoilma 63dm3/s. Liesituulettimen vaikutus on siis kompensoitava IV-koneella automaattisesti.

Takan vaikutus ilmanvaihtoon

Takan vaatima korvausilma kannattaa johtaa suoraan takan alle ja se ohjataan takan sisällä suoraan palotilaan (ei kulje huoneilman kautta). Tämän tarkoitus on tietysti se, että lämmitys on tehokkaampaa, kun ei tarvitse käyttää takan korvausilmana jo lämmitettyä huoneilmaa. Palotapatumalle ei ole merkitystä onko korvausilma 20 asteista vai -20. Joka tapauksessa hyvin palava koivu palaa monen sadan asteen liekillä ja hormista poistuu 100-300 asteista ilmaa riipuen takkatyypistä. Takka vaati paljon korvausilmaa ja useinmiten  alle 11 kW takoilla korvausilmakanava pitää olla 150mm samoin kuin takan hormi.

Toisin sanoen, jos takalle tulee korvausilma suoraan ulkoa takan sisälle (ei huoneilman kautta) ja takan luukut pidetään kiinni, se ei juuri häiritse ilmanvaihtoa. Jos tätä korvausilman toteutusta ei ole suunniteltu jo perustuksen teon yhteydessä - ollaan helposti vaikeuksissa ja takka ei vedä, koska ilmanvaihto alipaineistaa talon (saattaa jopa ottaa ilmaa takan hormista väärään suuntaan ja sisälle tulee savun hajua ja tuhkapölyä).

Ilmanvaihtokone

Oltiin siis jo valittu Valloxilta sopivan kokoinen (096) lämmöntalteenottava kone Vallox 096 L. Piti vielä valita, ottaako sen yksinkertaisemmalla ohjauksella eli 096 MC L vai kehittyneemmällä ohjauksella 096 MV L. L tarkoittaa putkiliitynnän layouttia - toinen putki layout vaihtoehto on R.



Vallox 096 MV IV-kone
MV mallissa on mm. ohjelmoitavissa
  • "Kotona"-tila perusilmanvaihdolle,
  • "Poissa"-tila, kun koti jää tyhjilleen ja ilmanvaihto asettuu pienemmälle säästäen energiaa,
  • "Tehostus"-tila, kun talossa on paljon vieraita, jolloin lämpö ja sisäilman hiilidioksipitoisuus voivat nousta liikaa ja huoneessa tuntuu tunkkaiselta,
  • "Takkatoiminto" helpottaa takan sytyttämistä
MV mallissa on myös sissänrakennettu kosteusanturi, jolla voidaan ohjelmoida esim. hetkellinen tehostus, kun joku käy suihkussa. MV malliin saadaan myös ohjelmoitua tuloilman lisäys, silloin kun liesituuletintä käytetään (esim. tulo 70%, poisto 40%). Sopiva liesituuletin, josta ohajustieto saadaan, on esim. Vallox LTC. Kun LTC mallin käynnistää aukeaa kanavasulku ja tieto siitä välittyy IV koneelle, joka lisää tuloilman määrää.

Valitsen MV mallin, se on vain pari sataa kalliimpi mutta sillä täyttyy useampi tarve.

MV mallin käyttöliittymä seinä-asennuksena (olohuoneessa)
Liesituuletin Vallox LTC, jossa on tasavirtamoottori kolme-asentoisella puhallinnopeudella ja jonka sulkuläppä sulkeutuu koneellisesti (ei vedä ulkoilmaa kun ilmanvaihto on alipaineninen) ja josta saadaan IV-koneelle tieto tuloilman kompensoitia varten
Liesituuletin Vallox Capto LTC 600 valkoinen
Liesituuletin Vallox Capto LTC
Kytkentä-esimerkki.
Yksi kytkentävaihtoehto: Vallox 096, MyVallox seinäkäyttöliittymä ja Vallox LTC liesituuletin




tiistai 11. joulukuuta 2018

Kiitos lukijoille - nyt jäämme talvitauolle

Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille! Nyt tuleekin tauko päivityksiin, koska talven aikana ei ole tarkoitus rakentaa. Hommat jatkuu huhtikuussa. Jos teillä on kysyttävää tai kommentoitavaa, vastailemme kyllä mielellämme.

Vuosi on vierähtänyt suunnittelun aloituksesta ja puoli vuotta on rakennettu. Aika on mennyt nopeasti ja toistaiseksi mitään isompia ongelmia ei ole tullut (knock on wood).

Mukavaa hommaa, jos tälläisesta tykkää, mutta toisaalta ihan mukava on jäädä välillä tästä lomallekin.

Ulko-ovina on purkumökin ovet rakennusajan.


Pääovena vaneri :-). Teknisen tilan ovena vanhan saunan ovi.
Sehän alkaa näyttää ihan talolta


Hyvää Joulua ja Hauskaa Uutta Vuotta!

Toivoo Puutikkalan väki.

lauantai 24. marraskuuta 2018

Katon eristys

Katon eristys aloitettiin olohuoneesta. Olohuoneen sisäkatto on kalteva 1:2. Ensin kattopaarteisiin laitettiin reunarimat 8cm aluskatteen alapuolelle, joihin ruuvattiin tuulensuojagyprokit. Tuuletusraoksi jäi siis n. 8 cm. Kattopaarteissa on sivureiät, joista ilma virtaa myös sivusuunnassa paarteiden välitilassa. Tiilikaton läpi on vielä kaksi Vilpen harjatuuletinta, joten tuuletusväli on räystäältä harjalle asti. Tämähän on tärkeää, jotta kondenssivesi kuivattuu.

Olohuoneen eristeenä on 450 mm lasivillaa, villan alla muovi ja koolaus kakkoskakkosilla. Olohuoneeseen tulee kuusipaneeli sisäkattoon. Koolauksen tein 60 cm jaolla, koska paneeli kestää taipumatta harvemman jaon. Villa on Isover KL-36 150x870x565. Se on optimaalinen kun paarreväli on 90 cm. Joissakin kohtaa jouduin tukemaan villaa naulaamalla neljän tuuman naulan paarteen alareunaan (naula tuuman verran puun sisään), ennen kuin muovi ja koolaus oli paikallaan.

Muualle tulee puhallusvilla ja muitakin pintamateriaaleja kuin kuusipaneeli, joten muualle tein koolauksen 40 cm jaolla. Koolaus kiinnitettiin kattotuoleihin 6x80mm ruuveilla.

Olohuoneen katon pääty telineiltä kuvattuna
Olohuoneen päädyissä on ylhäällä pienet seinämäiset osat, joihin tuli 125-200mm kivivillaeristys.

Olohuoneen katon eritys menossa. Tässä kohtaa näkyy ylimpänä myös sisäjiirin laudoitus ja aluskate, koska tuulensuojagyprok on vielä kiinnittämättä.
Kosteussulun läpiviennit tein kumisilla Roflex valmispaloilla, jotka teippasin muoviin Sitko teipillä. Muualla kosteusulun teippauksessa käytin tavallista kosteuseristeteippiä.

Teknisen tilan ja suihkuhuoneen kattoa

IV putkien päät kiinnitin teräspannoilla koolaukseen muovin alapuolelle. Sen takia lyhyt koolausrima tässä.

Paroc puhallusvillan puhallus oli tehty tunnissa. Villaa tuli 55 cm ja se ei juurikaan painanut muovia alaspäin. Kivivillan paino on n. 35 kg/m³, joten koolauksen välissä muovia painaa vain n. 5-8kg.

Joissakin kohtaa ilmastointiputken alapuolelle jäi koloja. Täytyy joskus myöhemmin työnnellä villaa välikatolla, niin saa ne tasoitettua. Villan päällähän ei saa liikku, mutta minulla on aika kattavasti lautataso n. 65cm korkeudella välikatolla, jossa voi liikkua. Puhalluksen ajan vain osa laudoista oli kiinnitetty, jotta villan saa puhallettua tason alle (vain kaksi viiden tuuman lautaa vierekkäin).

Puhallusvilla asennettuna


Laitoin ylläpitolämmityksen +8 °C päälle. Nyt huvila onkin valmis talvea varten, juuri sopivasti ennen pakkasten tuloa.