Katon eristys

Katon eristys aloitettiin olohuoneesta. Olohuoneen sisäkatto on kalteva 1:2. Ensin kattopaarteisiin laitettiin reunarimat 8cm aluskatteen alapuolelle, joihin ruuvattiin tuulensuojagyprokit. Tuuletusraoksi jäi siis n. 8 cm. Kattopaarteissa on sivureiät, joista ilma virtaa myös sivusuunnassa paarteiden välitilassa. Tiilikaton läpi on vielä kaksi Vilpen harjatuuletinta, joten tuuletusväli on räystäältä harjalle asti. Tämähän on tärkeää, jotta kondenssivesi kuivattuu.

Olohuoneen eristeenä on 450 mm lasivillaa, villan alla muovi ja koolaus kakkoskakkosilla. Olohuoneeseen tulee kuusipaneeli sisäkattoon. Koolauksen tein 60 cm jaolla, koska paneeli kestää taipumatta harvemman jaon. Villa on Isover KL-36 150x870x565. Se on optimaalinen kun paarreväli on 90 cm. Joissakin kohtaa jouduin tukemaan villaa naulaamalla neljän tuuman naulan paarteen alareunaan (naula tuuman verran puun sisään), ennen kuin muovi ja koolaus oli paikallaan.

Muualle tulee puhallusvilla ja muitakin pintamateriaaleja kuin kuusipaneeli, joten muualle tein koolauksen 40 cm jaolla. Koolaus kiinnitettiin kattotuoleihin 6x80mm ruuveilla.

Olohuoneen katon pääty telineiltä kuvattuna

Olohuoneen päädyissä on ylhäällä pienet seinämäiset osat, joihin tuli 125-200mm kivivillaeristys.

Olohuoneen katon eritys menossa. Tässä kohtaa näkyy ylimpänä myös sisäjiirin laudoitus ja aluskate, koska tuulensuojagyprok on vielä kiinnittämättä.

Kosteussulun läpiviennit tein kumisilla Roflex valmispaloilla, jotka teippasin muoviin Sitko teipillä. Muualla kosteusulun teippauksessa käytin tavallista kosteuseristeteippiä.

Teknisen tilan ja suihkuhuoneen kattoa

IV putkien päät kiinnitin teräspannoilla koolaukseen muovin alapuolelle. Sen takia lyhyt koolausrima tässä.

Paroc puhallusvillan puhallus oli tehty tunnissa. Villaa tuli 55 cm ja se ei juurikaan painanut muovia alaspäin. Kivivillan paino on n. 35 kg/m³, joten koolauksen välissä muovia painaa vain n. 5-8kg.

Joissakin kohtaa ilmastointiputken alapuolelle jäi koloja. Täytyy joskus myöhemmin työnnellä villaa välikatolla, niin saa ne tasoitettua. Villan päällähän ei saa liikku, mutta minulla on aika kattavasti lautataso n. 65cm korkeudella välikatolla, jossa voi liikkua. Puhalluksen ajan vain osa laudoista oli kiinnitetty, jotta villan saa puhallettua tason alle (vain kaksi viiden tuuman lautaa vierekkäin).

Puhallusvilla asennettuna

Laitoin ylläpitolämmityksen +8 °C päälle. Nyt huvila onkin valmis talvea varten, juuri sopivasti ennen pakkasten tuloa.

Jätevesijärjestelmän asennus

Jätevesijärjestelmä on kaksoisviemäröinti ranta-rakentamismääräyksistä johtuen. WC vesiä ei saa imeyttää tontille.  Sen takia lokasailiö Wavin Labco 5400 asennettiin erikseen talon päätyyn. Piti kaivaa kuoppa, jonka pohja tuli 1.8 m alemmas kuin sokkelista ulos työntyvä viemäri. Oli vähän tuuria, koska juuri siinä tuli kallio vastaan. Pohjalle laitettiin 20cm 8-16mm sepeliä. Samaan pohjatasoon tuli myös harmaavesisuodatin Wavin Labco Biorami 500. Pohjan tasalle laitoin sepelin sisään salaojan, joka johtaa tontin rajalle ojaan.

Lokasäiliö on ankkuroitu muutamalla ristiin laitetulla maanerotuskankaalla. Ne on 10m pitkiä ja ulottuvat säiliön yli. Liepeiden päälle laitettiin sepeliä ja soraa painoksi.

Viemäriputkien molemmissa päissä on sarana toteutettu kahdella 15° muhvikulmalla. Ne varmistavat, että jos säiliö roudan tms. vaikutuksesta vähän liikkuisi, ei se rikkoisi päissä olevia liityntöjä.

Pohjalta on kuitenkin yli 2m  maan pintaan, joten roudan ei pitäisi vaikuttaa. Teippasin varmuuden vuoksi harmaavesilinjan putkeen n. 18m matkalle saattolämmityskaapelin.

Molempien säiliöiden päälle tuli vielä styroksia ja 50cm maata päälle.

Etualalla sähkökaapelin suojaputkia, salaojan tarkastuskaivo ja sen takana lokasäiliö ja harmaavesisuodatin

Harmaavesisuodatin on 5 henkilön kuormalle mitoitettu kaksi-osainen suodatin. Ensimmäinen kammio on rasvanerottelu ja toinen on biosuodatin. Sen purkuputken kautta vesi imeytetään tontille. Harmaavesisuodattimen tuloputkeen laitoin valmiuden 50mm viemäriputkelle, jos joskus myöhemmin rantasaunan harmaavedet pumpattaisiin ylämäkeen suodattimeen. Nythän sitä ei tarvita, koska siellä on vain kantovesi.

Harmaavesisuodatinta en ankkuroinut, koska ensimmäinen kammio on normaalisti täynnä vettä ja järjestelmä on loivassa rinteessä. Alle tuli vielä sala-oja, joka toivottavasti pitää veden pinnan alhaalla syksyisin ja keväisin. Ainakin nyt syksyllä kaivanto oli ihan kuiva. Pohjavesihän on normaalisti vielä 1,5m alempana.

Yleensä tasamaalla nämä säiliöt kannattaa kyllä ankkuroida, ettei pohjaveden nousu pullauta tyhjää säiliötä maan pinnalle.

Harmaavesisuodatin, kyljessä saattolämmityskaapeli.

Talolta tuleva sala-oja yhtyy viemärijärjestelmän alta tulevaan sala-ojaan y-liittimellä. Katolta tulevat rännivedet ohjataan kolmatta putkea pitkin alemmas tontin rajalle ojaan. Kaikkiin kolmeen laitoin viimeiseksi 6 m salaojaputken, joiden ympärillä on 20cm sepelia ts.tarkoitús on imeyttää vedet maahan, varsinkin jos talvella purkuputkien päät jäätyvät. Se jää nähtäväksi miten se purkuputki käyttäytyy.

Purkuputket salaojalle, sadevesille, ja harmaavedelle

Samalla kun viemäreitä asennettin, laitettin myös kolme pylväsvalaisinta pihalle ja maakaapeli autolämmitystolpalle.

Illalla piha näytti tältä, kun oli myös muutama kivi nostettu reunustamaan.

Lokasäiliö peiteltynä ja pylväsvalaisimet paikallaan.