keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Takka

Takaksi ollaan mietitty kahta eri periaatteelista vaihto-ehtoa. Joko tuplakierrolla varustettu varaava takka tai kiertoilmatakka. Kiertoilmatakan hyvä puoli on se, että talvella se lämmittäisi nopeasti ylläpitolämmöstä normaaliin huoneenlämpöön.

Hormiksi olin jo valinnut talon suunnitteluvaiheessa Schiedel Isokern piipun 160mm hormilla. Se on ulkomitoiltaan 360x360. Hormin paikka piti aika tarkkaan katsoa jo suunnitteluvaiheessa, jotta se ei osu tiilikaton sisäjiiriin. Se on laitettava takan oikealle puolelle. Kuusamon suunnittelija otti tämän huomioon, samoin kuin katon tukirakenteiden paikat.

Nykyisin kaikki uudet hormit on suunniteltava T600 paloluokkaan eli minimi-etäisyys palaviin rakenteisiin Isokern hormilla on 50 mm.

Isokern hormi on rakenteeltaan yksinkertaisin eli ei tarvita sisäpiippua, sisäeristettä ja ulkokuorta erikseen, joten se on nopea muurata latomalla neliömäiset harkot päällekkäin. Ohutsaumaan tulee Schiedel hormiliima ja samalla saa tilattua sopivat piipun hatun, pellityssarjan, savupellin ja nokiluukun ja muita tarvikkeita. Materiaalien hinnassa ei ole eroa monimutkaisempiin rakenteisiin tai tiilestä muurattavaan hormiin.

Takan perustus tehtiin niin, että takka voi olla max 900 leveä ja 600 syvä. Takan takana on seinä, jonka muuraan Leca Easylex harkoista. Tarkoitus on pinnoittaa takka, hormi ja takaseinä samalla tavalla.

Yksi vaihto-ehto on Warma-uunien malli 75 PP Air. Se on varaava takka.
Warma 75 PP Air

Toinen vaihtoehto olisi kiertoilmatakka Warma KIT 75 KFD.
Warma KIT 75 KFD
Nämä ovat sopivan kokoisia ja suhteellisen edullisia. Hintaluokka on n.2500-3000€. Molempiin saa tuloilmakanavan suoraan palotilaan. Molempiin saa myös hormiliitännän takan oikealle puolelle yläliittymällä.

Kävin tehtaalla Uudessakaupungissa tutustumassa Warma Uunien takkoihin, koska niitä ei ole näytillä kaupoissa. Halusin olla varma, että kaikki yksityiskohdat ja mitoitukset täsmää. Käynnin perusteella päädyin malliin Warma 75 PP Air. Todennäköisesti otetaan se harmaalla etuseinän kaakeloinnilla, jotta mustuminen olisi pientä (helppo pyyhkiä puhtaaksi) ja terävillä kulmilla (ei viistottu kuten kuvassa). Ainoa negatiivinen puoli siinä on klapien vaakaladonnassa pieni klapikoko -max 26cm. Jos klapit on pitempiä ne on ladottava kallelleen takaseinää vasten. Se on kuitenkin pienipäästöinen ja tehokas pieneksi takaksi. Eikä ulkonäössäkään ole moittimista. Hinta/laatu on kohdillaan, varsinkin kun se on nyt tarjouksessa kesäkuun toiseen päivään asti.

Takan takana on 1.5m pitkä harkkoseinä. Vino katkoviiva kuvassa on tiilikaton sisäjiiri.

Takan layout



Schiedel Isokern hormiharkko

Korvausilma takan alle ja ilman jakoperiaate

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Ilmanvaihdon jatkosuunnittelua

Joulukuussa kirjoitin, että rakennusprojekti jää lomalla ja palataan asiaan keväällä. Nyt alkaa olla sen aika. Talvella on ollut aikaa perehtyä tarkemmin muutamiin osittain avoimiin asioihin kuten ilmanvaihto, keittiö, kodinhoitohuone ja takka. Tässä kirjoituksessa avaan ilmanvaihtoa ja seuraavissa kirjoituksissa keittiöta, kodinhoitohuonetta ja takkaa. Yleisön pyynnöstä Katakin :-) saattaa aktivoitua ja kirjoittaa jotakin noihin liittyen plus pihasuunnitelmasta, jota on aloitettu.

KVV suunnittelija teki perussuunnittelun ilmanvaihdosta vuosi sitten, mutta täytyi itse vielä perehtyä asiaan tarkemmin. Oltiin jo aikaisemmin päätetty, että kärynpoisto liedeltä ei yhdisty samaan lämpöä talteenottavaan systeemiin kuin kaikki muut poistot. En täysin luota, että rasvanpoisto liesituulettimessa kykenisi puhdistamaan ilman niin, että sen voisi ohjata lämmöntalteenottokennoon. Kennohan pitää puhdistaa vähintään kerran vuodessa ja kotona olevasta kennosta tiedän, että ne kanavat on kapeat ja olisi hyvä välttää kaikkea pölyä putkissa puhumattakaan rasvasta, joka tukkisi helposti kanavat ja lämmön talteenotto ei olisi tehokasta. IV-koneessahan on suodattimet sekä tulevalle että lähtevälle ilmalle ennen kennoa, mutta olen huomannut että suodattimiin jää helposti ohivirtausta, jos ei ole vaihdossa tarkka (ja vaikka olisikin).

Ehkä oleellisin asia, jotta ilmanvaihto koneellisesti toimisi oikein, on huolehtia paineensäädöstä. Normaalikäytössä ilmanvaihto säädetään niin, että tila on lievästi alipaineinen. Tulevan ilman määrä säädetään hieman pienemmäksi kuin poistoilman. Kuitenkin kaksi asiaa luo helposti ongelman eli keittiön kärynpoisto erillisillä puhaltimella ja takka. Molemmat aiheuttavat suuren alipaineen, jos asiaa ei toteuteta oikein tai vaihtoehtoisesti takka ei vedä.

Liesituulettimen vaikutus ilmanvaihtoon

Esimerkiksi noin 100 m2:n kokoisessa talossa hyvää sisäilmanlaatua vastaavalla noin 0,5 dm3/s ilmavirralla lattianeliötä kohti ilmanvaihdon kokonaisilmavirta olisi noin 50 dm3/s, kun liesituulettimen poistoilmavirta voi olla jopa 50-150 dm3/s. IV-suunnitelman mukaan tuloilma tulisi olla meillä 60dm3/s ja poistoilma 63dm3/s. Liesituulettimen vaikutus on siis kompensoitava IV-koneella automaattisesti.

Takan vaikutus ilmanvaihtoon

Takan vaatima korvausilma kannattaa johtaa suoraan takan alle ja se ohjataan takan sisällä suoraan palotilaan (ei kulje huoneilman kautta). Tämän tarkoitus on tietysti se, että lämmitys on tehokkaampaa, kun ei tarvitse käyttää takan korvausilmana jo lämmitettyä huoneilmaa. Palotapatumalle ei ole merkitystä onko korvausilma 20 asteista vai -20. Joka tapauksessa hyvin palava koivu palaa monen sadan asteen liekillä ja hormista poistuu 100-300 asteista ilmaa riipuen takkatyypistä. Takka vaati paljon korvausilmaa ja useinmiten  alle 11 kW takoilla korvausilmakanava pitää olla 150mm samoin kuin takan hormi.

Toisin sanoen, jos takalle tulee korvausilma suoraan ulkoa takan sisälle (ei huoneilman kautta) ja takan luukut pidetään kiinni, se ei juuri häiritse ilmanvaihtoa. Jos tätä korvausilman toteutusta ei ole suunniteltu jo perustuksen teon yhteydessä - ollaan helposti vaikeuksissa ja takka ei vedä, koska ilmanvaihto alipaineistaa talon (saattaa jopa ottaa ilmaa takan hormista väärään suuntaan ja sisälle tulee savun hajua ja tuhkapölyä).

Ilmanvaihtokone

Oltiin siis jo valittu Valloxilta sopivan kokoinen (096) lämmöntalteenottava kone Vallox 096 L. Piti vielä valita, ottaako sen yksinkertaisemmalla ohjauksella eli 096 MC L vai kehittyneemmällä ohjauksella 096 MV L. L tarkoittaa putkiliitynnän layouttia - toinen putki layout vaihtoehto on R.



Vallox 096 MV IV-kone
MV mallissa on mm. ohjelmoitavissa
  • "Kotona"-tila perusilmanvaihdolle,
  • "Poissa"-tila, kun koti jää tyhjilleen ja ilmanvaihto asettuu pienemmälle säästäen energiaa,
  • "Tehostus"-tila, kun talossa on paljon vieraita, jolloin lämpö ja sisäilman hiilidioksipitoisuus voivat nousta liikaa ja huoneessa tuntuu tunkkaiselta,
  • "Takkatoiminto" helpottaa takan sytyttämistä (hetkellinen ylipaine huoneistoon)
MV mallissa on myös sissänrakennettu kosteusanturi, jolla voidaan ohjelmoida esim. hetkellinen tehostus, kun joku käy suihkussa. MV malliin saadaan myös ohjelmoitua tuloilman lisäys, silloin kun liesituuletintä käytetään (esim. tulo 70%, poisto 40%). Sopiva liesituuletin, josta ohajustieto saadaan, on esim. Vallox LTC. Kun LTC mallin käynnistää aukeaa kanavasulku ja tieto siitä välittyy IV koneelle, joka lisää tuloilman määrää.

Valitsen MV mallin, se on vain pari sataa kalliimpi mutta sillä täyttyy useampi tarve.

MV mallin käyttöliittymä seinä-asennuksena (olohuoneessa)
Liesituuletin Vallox LTC, jossa on tasavirtamoottori kolme-asentoisella puhallinnopeudella ja jonka sulkuläppä sulkeutuu koneellisesti (ei vedä ulkoilmaa kun ilmanvaihto on alipaineninen) ja josta saadaan IV-koneelle tieto tuloilman kompensoitia varten
Liesituuletin Vallox Capto LTC 600 valkoinen
Liesituuletin Vallox Capto LTC
Kytkentä-esimerkki.
Yksi kytkentävaihtoehto: Vallox 096, MyVallox seinäkäyttöliittymä ja Vallox LTC liesituuletin