Laatoitus WC, suihkuhuone ja kodinhoitohuone

Vuorossa oli suihku- ja kodinhoitohuoneen sekä kahden WCn laatoitus. Seinissä on 30x60 cm laatta. Suihkuhuoneen päätyseinässä tumman harmaa ja muut seinät valkoiset. Koska saumaus haluttiin 2 mm ohutsaumalla, piti harmaan ja valkoisen olla täsmälleen saman kokoiset ts. niiden pitää olla rektifioituja, jotta saumat osuvat samalle korkeudelle erivärisissä seinissä. Rektifiointi tarkoittaa laatan hiontaa, jolla päästään +/-0.2 mm tarkkuuteen. Jos laatat ei ole rektifioituja, voivat polttoerästä riippuen laatat olla jopa +/- 2 mm eri kokoisia. Samassa polttoerässä tosin ero on pienempi.

Tässä kannattaa olla tarkkana, sillä usein laatan mitat ilmoitetaan vain nimellismittoina esim. 30x60. Huomasimme, että Laattapisteen laatat voivat olla mitoiltaan mitä sattuu. Esim. oli ilmoitettu että laatta on 297x597mm rektifioitu, mutta todellisuudessa se oli 294x592! Huomasimme että Laattapiste nimisestä yrityksesta ei kannata ostaa laattoja, koska niitä ei pääse mittaamaan etukäteen. Ne tulevat vain tilauksesta keskusvarastolta. Myymälässä esillä olevat laatat eivät ole saman mittaisia. Huomasimme sen käytännössä. Ja firma toiminta on sillä tavalla myös kyseenalaista, että vaikka laatat olisivat eri mittaisia kuin firma ilmoittaa, ei niitä silti vaihdeta. Laattapiste onkin ollut projektimme aikana kaikista huonoin kokemus. Joitakin laattoja sieltä ostettiin, mutta ei enää toista kertaa. Lisää tästä sivulla "Kokemuksia toimittajista".

Sen sijaan itse laatoittava yritys eli Heikki Hakio Oy Hämeenlinnasta oli huippu-ammattilainen. Käytiin Heikin kanssa tarkkaan ennen heidän tarjousta paikan päällä suunnitelma läpi. Toteutus oli ajallaan ja erittäin hyvin tehty. Ensimmäistä kertaa myös lasku oli pienempi kuin tarjous. Tälläistä ei aikaisemmin ole sattunut - harvinaisen suoraselkäinen mies rakennusalalla (mikä ei ole aivan tavallista). Selitys oli, että ei ollut yllätyksiä ja pohjatyöt oli normaalia paremmat eli lattia ja seinät suorat (kun itselleen tekee, niin näin voi käydä😉).

Suihkuhuone

Kännykän salamalla otetut kuvat ei ole kovin hyvälaatuisia, mutta idea näistä näkyy.

WCden laatta on myös tumman harmaa (294x592). Se on molemmissa vessoissa päätyseinässä.

Suihkuhuoneen lattia on ainoa, jossa on kaadot ja siksi laatta on 10x10 cm ja muualla 33x33. Sävy on molemmissa sama tumman harmaa. Valkoisen laatan saumat tehtiin puhtaan valkoisella ja harmaan tumman harmaalla (antrasiitti).

Toinen WC

Päätin vesi-eristää WCden ja kodinhoitohuoneen lattiat ihan vain varmuuden vuoksi. Niissä on myös lattiakaivot. Rakennusmääräysten mukaan tila, jossa on lattiakaivo, pitää vesieristää 10cm korkeuteen seinällä ja oviaukko varustaa 15 mm kynnyksellä. Seinät, joita ei laatoiteta nostettiin yhdellä 10x10 laatalla seinälle. Laatan takana pitää olla elämätön materiaali, kuten kipsilevy tai Wedi levy.

Kodinhoitohuone

Kaikki lattiakaivot ovat 197x197 mm. Toisen WCn lattiakaivoon otin säädettävän kaivon, jotta se saatiin sopivasti kiinni seinään. Säätö on +/- 15 mm. 197x197 mm kaivo osuu sopivasti 10x10 laatan jaolle. Kun aloittaa laatoituksen kaivosta, ei kaivon vieressä laattoja tarvitse leikata ja siitä tulee siisti. Näin tehtiin suihkuhuoneessa. Muissa huoneissa onkin 33x33 laatta, joten niitä piti leikellä. Muissa huoneissa lattiakaivo jää allaskaapin alle, joten ne eivät jää käytännössä näkyviin.

Toinen WC

Suihkuhuoneen ja toisen WCn kynnys tehtiin 10x10 laatalla. Alle asentaja laittoi vähän paksummalti saneerauslaastia, jolloin 15mm kynnys saatiin aikaiseksi. 15mm on minimi märän ja kuivan tilan välissä, jota rajoittaa rakennusmääräykset ja 20 mm on maksimi, jota rajoittaa esteettömän kulun rakennusmääräykset.

WCn kynnys ennen saumausta

Vesieristys tehtiin Weber menetelmällä. Asentajalla tulee olla rakennusmääräysten mukaan menetelmän voimassa oleva sertifikaatti.

WCn vesi-eristys

Seinänt laatoitetaan aloittamalla toisesta kerroksesta ja jätetään leikkuuvaraa alimpaan laattaan n. 1-2 cm. Alinta laattaa joudutaan usein leikkaamaan varsinkin kun lattiassa on kaatoja. Vanerilista laitetaan laatan alle vaateriin ja laatoitus alkaa siitä. Lattiat tehdään seinien jälkeen ja alin seinälaatta asennetaan viimeiseksi.

Suihkuhuoneen seinien laatoitus menossa

Kaikki kulmat ja liikuntasaumat tehdään silikonilla. Muut saumat ja kolot saumamassalla.

Primer vedetty lattiaan

Kodinhoitohuoneen lattian vesi-eristys

Vesieristys

Primer lattiassa

Takan muuraus

Takka muurattiin tai tässä tapauksessa elementit liimattiin yhtenä päivänä ja edellisenä tehtiin hormi Isokern harkoista. Takan takana näkyy muovilla ja vanerilevyllä suojattu harkkoseinä, jonka jo pinnoitin antiikkilaastilla harjaamalla.

Takka on siis mallia Warma-uunit Valkea 75 PP AIR kaakeleilla ja korvausilmajärjestelmällä.

Takka ja hormi pohjustettuna ilman luukkuja

Isokern hormielemettien lisäksi tilasin samalla pellityssarjan hattuineen. Peltien asennus oli helppoa, koska ne oli valmiiksi leikattu ja kantattu. Ainoastaan alempi kasettipelti piti leikata katon kaltevuuden 27° mukaiseksi.

Piipun pellitys

Hormi pohjustettiin Vetonit 410 ja takkatoimittajan aineilla.

Pohjustus

Takan elemettien liimaus sujui kahdelta muurarilta noin puolessa päivässä ja sen jälkeen pohjustus vei muutaman tunnin.

Takan elementtien liimaus

6 m korkea hormi heilui lievästi pystytyksen ajan. Selvästikin tarvitaan suositeltu tuenta välikatossa, jonka tein muurauksen jälkeisenä päivänä. Tiilikaton kaksi ruodetta piti katkaista, joten kattotiilien leikkaus ja tuenta oli pikkuisen hankalaa. Sen tekemisessä minulta vierähti vielä pari tuntia muurauksen jälkeen. Hormi tiivistettiin Isokernin teipillä aluskatteeseen. Kaiken kaikkiaan Isokern toimituksen mukana tulevat ohjeet oli tosi hyvät. Ainoastaan piipun hatun kiinnitys aiheutti vähän miettimistä, sitä kun ei ollut kerrottu, että hattu lyödään mukana tulleilla iskutulpilla suoraan Isokern harkkoon. Kiinnitys ei vaatinut esiporauksia harkkoon.

Isokern hormin liimaus

Isokern hormissa alhaalla on tuhkaluukku ja ylempänä savupelti.

Alimmassa hormi-elementissä tuhkaluukun aukko

Hormin takana näkyy vanerilevyt, jotka ovat antiikkilaastilla pinnoitetun taustaseinän suojana.

hormi edistyy

Alhaalla hormin alusta ja ylhäällä takan alusta, jossa tuloilmareikä

Tuloilman johdin lattian ali viemäriputkilla sokkelin läpi. Takan perustus on betonista, mutta ylimpänä on kerros lekaharkkoja lämpöeristeenä.

Harkkoseinän teko

Seinäharkkoja en ollut aikaisemmin muurannut, mutta pontatuilla Leka Easylex väliseinäharkolla tein takan taakse palonkestävän seinän. Harkko on kokoa 498x300x88. Kun seinän pituus on 150cm, niin tarvitaan kolme kokonaista ja myös puolikkaita harkkoja ja halutessa myös päätyharkkoja. Päätyharkon voi myös tehdä leikkaamalla päätypontin pois kokonaisesta harkosta. Puolikkaita tarvitaan joka toisen kerroksen alkupäähän, koska pitää olla pontit harkon molemmissa päissä

Tässä tapauksessa seinän aloitus oli helppo, koska keskitolpan kylkeen sai kiinnitettyä ruuveilla teräksisen Leka lähtölistaprofiilin ohjuriksi. Tämä varmistaa että seinän alku on pystysuora. Toiseen päähän laitoin valmiiksi seinätolpan, joka on harkkoseinän takana. Tällä tavalla sain myös seinän toiseen päähän suoran ohjurin.

Muurauksen voisi tehdä ohutsaumauslaastilla, mutta päätin kayttää Tytan Mortar kiviliimalla, koska sillä sain päätyharkon samalla liimattua muurauksen edetessä kertopuutolppaan. Massa on jopa pitävämpää kuin harkkolaasti.

Leka Easylex harkkoseinä

Ensimmäinen harkkokerros piti tosin muurata perinteisellä harkkolaastilla, koska Tytanilla ei voi tehdä yli 3mm saumaa. Alusta oli vähän kalteva, joten siinä sauma oli n. 1cm paksu. Annoin ensimmäisen kerroksen kuivua yön yli.

Tytan Mortar massan työstöaika on vain n. 1-2 min ts. kannattaa valmistella hyvin ja leikata tarvittavat harkot etukäteen, laittaa ne oikein päin lähelle pinoihin ja muutenkin miettiä vaihe vaiheelta etukäteen, miten sen tekee. Tytan massaa ruiskutin Tytani rusikulla

Seinä WCn puolelta. Huomaa kertopuutolppa vasemmassa reunassa.

Seinän rappaus oli vaikein vaihe. Vetonit 410 saa hyvin 400cm muurauslaatalla seinäään ja 800 cm laatalla oikaistua. Koska pintaan tulee valkoinen antiikkilaasti, olisi ollut hyvä käyttää valkoista Vetonittiä, mutta sitä ei Hämeenlinnan rautakaupoissa ollut. Antiikkilaastia joutuu siksi vetämään kahteen tai kolmeen kertaan.

Seinä kahteen kertaan Vetonit 410 oikaistuna

LVI asennuksia

Loman aikana rakennus taas on edistynyt. Samuli kävi asentamassa kalvopainesäiliön tekniseen tilaan. Se on Pumppulohjan 50 litran säiliö. Porakaivon putki ja pumpun sähkökaapeli asennettiin jo syksyllä 110 mm asennusputken läpi ja nyt kytkettiin vesiosaan. Vesiosan jälkeen on suodatin ja jakotukki seinässä. Ulos asennettiin tässä vaiheessa yksi vesiposti josta saa vettä, muiden putkien hanat on vielä kiinni asennossa jakotukissa. Säädettiin paine 2-4 bariin.

Lattialle piti valaa n. 10 cm korotus kohtaan, jossa putket menevät lattian läpi. Kun valu on kuivanut maalaan teknisen tilan lattian epoksimaalilla. Seinille laitoin 10cm korotuslevyn. Alareunan täytin saniteettisilikonilla. Maali nostetaan 10cm seinälle, jotta lattiasta tulee vedenpitävä.

Kalvopainesäiliö, jonka alla jakotukki

Hanakulmat asennettiin järjestyksessä hanakulmat n. 55cm korkeuteen, reiät kipsilevyyn, hanakulmat reikiin ja kynällä merkki hanakulmien paikoista taustalaudan yläreunaan, hanakulmat ruuveilla kiinni taustalautaan, hanakulmat reikiin joten taustalauta tulee oikeaan korkoon ja lauta kiinni seinätolppiin.

Hanakulmat kiinnitetty taustapuuhun

Oleellista on merkitä lattiaan kohdat (huomaa X kuvassa), joista ei saa porata kipsilevy ruuvia, koska se voisi puhkaista PEX putken tai ainakin sen suojaputken. Ajattelin laittaa alapuuhun vielä 15x20cm peltilevyn kipsilevyn taakse, ettei kukaan myöhemminkään ruuvaa/poraa tähän kohtaan.

EK kipsilevy WCn seinässä

ja toiselta puolen näyttää tältä

Sähköasennuksia ja panelointia

Hirsiseinän sähköasennukset piti tosiaan miettiä jo vuosi sitten suunnitteluvaiheessa, jotta kaikille ulkoiseiniin tuleville rasioille saatiin johdot piilotettua seinän sisään porauksiin. 30mm poraukset hirsiin oli tehty jo hirsien valmistuslinjalla oikeille kohdilleen. Rungon pystytyksen aikaan piti lähinnä katsoa, että hirret tulee oikeille korkeuksille ja oikein päin, jotta sähköporaukset on linjassa.

Nyt sitten porattiin 73mm rasiaporalla rasian syvyinen aihio hirteen, koverrettiin se taltalla ja pienemmällä poralla auki rasian syvyyteen, joka oli n. 60 mm. Sen jälkeen porattiin syntyneen kolon pohjasta 30mm poralla reikä vähän yläviistoon, jotta se kohtaa hirren keskilinjalla olevan valmiin porauksen. Ylimpään hirteen oli tehnyt vastaavasti 30mm porauksen alaviistoon lähtien kattojen korkeudelta. Näin syntyneeseen reikää työnnettiin yläreiästää haluttu MMJ johto, asennettiin rasia ja kytkettiin siihen esim. pistorasia. Kolme vierekkäistä koloa olohuoneen seinässä näkyy eri vaiheissaan alla.

Kojerasian asennuksia hirsiseinään

Kaikki sähköjohdot vedettiin yläkautta, joten 50mm kattokoolausten väliin tuli melkoisesti 3x1.5, 4x1.5, 5x1.5 ja 3x2.5 neliömillin MMJ kaapeleita.

Katossa on johto poikineen

Olohuoneen päädyissä on vinot osuudet, joihin tulee 20x220mm hirsipaneeli. Ennen paneelin asenusta laitettiin luonnoliseti kosteussulkumuovi, joka teipattiin hyvin toisiinssa ja teipattiin myös ikkunoiden reunat, jotta ilma ei virtaa mistään raoista.

Olohuoneen päädyn vinoon yläosaan asennettiin hirsipaneeli

Seuraavaksi jatkettiin olohuoneen katon paneloinnilla. Se on 15x125mm paneelia.

Katossa paneelit. Harjalle tulee vielä 100mm lista. Vuorilaudoista myös kaksi ylintä paikoillaan.

Väliseinän rungot

Hirsirakennuksen väliseinissä, jotka eivät ole hirttä, on muutamia erikoisuuksia joita valotan alla. Alajuoksut voi kiinnittää liimaamalla betoniin tai erityisillä nauloilla (fix). Käytin molempia tekniikoita, fixejä lähinnä alajuoksujen päissä. Liima on nopeasti kuivuvaa rakennusliimaa (esim. Kiilto Rapid) ja fixit ovat 80 mm pitkiä terästappeja, joita varten porataan betoniin n. 45 mm syvä reikä. Tässä tavassa täytyy tietää satavarmasti, että betonissa ei ole putkia tai kaapeleita siinä kohden.

Alla kuvassa näkyy yksi fix paikallaan ja toinen alajuoksun vieressä. Kuvassa on keittiön kylmä- ja lämminvesiputki ja viemäri. Ne täytyi mitoittaa ennen lattian valua aika tarkasti, koska väliseinämateriaalit ovat vain 66mm leveitä. Väliseinän paikkaa voi tosin useimmissa tapauksissa siirtää pari senttiä, jotta saa putket seinän sisään.

Väliseinän alajuoksu

Alla näkyy, kuinka risteävän seinän alajuoksu (ja yläjuoksu) jätetään n. 20mm irti, jotta seinä saadaan levytettyä kokonaisella kipsilevyllä ilman koloamista. Risteävän seinän kohdalle laitetaan pystytolppa, johon levy ruuvataan ja ruuvauksen jälkeen kiinnitetään tolppa risteävän seinän päätyyn  (joka kuvasta siis vielä puuttuu jotta saa levyn pujotettua paikalleen). Tolppa naulataan levyn läpi tuohon samaiseenn pystytolppaan. Näin rakenteesta tulee tukeva.

Risteävä seinä ja oviaukot. Oviaukkojen reunatolpat vielä puuttuu.

Hirsirakenne painuu ajan kanssa. Meidän tapauksessa lamellihirsi painuu teoriassa 25mm. Jätin painumavaraa 60mm jokaiseen paikkaa, johon se tarvitaan. Yläjuoksu kiinnitetään painumasta johtuen kattoon niin, että porataan ylajuoksuun reikä (millin suurempi kuin pultti) ja työnnetään täkkipultti reiän läpi ja ruuvataan kattotuoliin tai koolauspuuhun. Jossain kohti myös hirteen, kuten kuvassa alla.

Kun katto painuu, täkkipultti painuu katon mukana alas yläjuoksun reiässä, mutta yläjuoksu on silti sivusuunnassa hyvin tuettu.

Yläjuoksussa reikä, jonka läpi täkkipultti kattorakenteeseen

Kattopanelointi tai levytys on n. 15 mm paksua, joten painumavaran rako seinän päällä on aluksi n. 45 mm. Painumavaran rako peitetään lopuksi n. 50mm korkealla listalla ja kiinnitetään kattoon, joten se painuu katon mukana.

Suihkuhuoneen ulkoseinää vasten olevassa seinässä tarvitaan koolaus (48x48), johon EK kipsilevy kiinnitetään. Koska hirret painuvat, mutta koolaus ja kipsilevy ei, kiinnitetään koolaus hirteen liukulevyillä. Niissä on myös min 60mm painumavaraa liu'un urassa.

Samoin väliseinän päätytolpat täytyy urittaa ja kiinnittää leveäkantaisella ruuvilla hirteen.

Vasemmalla väliseinän päätytolppa ja oikealla kolme koolaus

Olisi kiusaus laittaa tähän ulkoseinää vasten koolausten väliin 50mm eriste, mutta hirsiseinissä eriste sisäpuolella on riskirakenne. Jos talvella mökki on 10 asteen ylläpitolämmössä, riittää 50 mm eriste siihen, että kovilla pakkaskeleillä hirren ja eristeen väli laskee n. +2 - 0 asteeseen, ja hirren ja eristeen väliin muodostuu hometta. Jos sisäpuolinen kosteuseriste on muovia (tms.) ja täysin reiätön, ei kosteutta pääse muodostumaan, mutta muovissa voi kuitenkin olla käytännössä reikiä.

Päätin jättää nämä kohdat eristämättä ja porasin vielä koolauksen yläjuoksuun reiät, joista ilma kiertää ja mahdollinen kosteus pääsee pois. Tällä tavalla välitilassa lämpö ei laske missään olosuhteissa kastepisteeseen eli pysyy +5 asteen lämpimämmällä puolella myös silloin, jos mökki on pitkään +10 asteen ylläpitolämmössä.

Mökki/talo tulisi aina pitää joko lämpimänä tai antaa laskea pakkasen puolelle. 0 ... +3 asteen lämpö ja erityisesti kosteuseristyksen puute ja huono ilman kierto on pahinta homeen kehittymisen kannalta.

Keittiösuunnitelma

Talvella tuli vähän vertailtua keittiöitä. Lattiatöissa viemärin ja vesijohtojen paikka tuli jo fiksattua. Muuten on vielä pelivaraa esim. sähköistyksiä ei vielä ole tehty ja en laittanut kattoon vielä kärynpoiston putkea.

IKEAlla on  hyvä ajatus siinä, että tarjotaan suunnittelu-ohjelma, jolla voi leikkiä. Huono puoli on, että se on aika buginen, joten kaikkea ei saa paikalleen oikein.

IKEA on ihan varteenotettava vaihto-ehto, koska laatu ja hinta on kohdillaan. Esimerkiksi IKEA Method keittiössä on sama saksalainen mekanismitoimittaja kuin muillakin laatumerkeillä eli Blum  Toinen laadukas mekanismivalmistaja on itävaltalainen. Muita ei oikeastaan kannata hyväksyä. Samoin kaapin seinämä- ja ovimateriaalit on samantasoisia kuin ns. "laatumerkeillä".

Muutama erikoisuus IKEAn keittiöissä kuitenkin on esim. vaakamitoitus on pää-asiassa 20, 40, 60, 80 cm. Usein kuitenkin tarvitaan 30, 50 ja 100 cm leveitä. Vain muutamia 30 leveitä yla-ja alakaappeja löytyy - 50 cm leveitä ei ollenkaan.

Samoin laatikostojen korkeusmitoitus on erikoinen. Normaalisti jako on 15 ja 30 cm, mutta IKEAlla se on 10, 20 ja 40 cm. Ikealla on matalampi sokkeli (8cm), joten teoriassa korkeustilaa olisi enemmän, mutta sitä ei voi käytännössä hyödyntää, koska jauhopussit, ryynipaketit jne. on mitoitettu pääasiassa 30 cm korkealla jaolla. 40 cm korkeasta ei ole mitään hyötyä, elintarviketeollisuus ei mitoita niin. Sama ongelma on 10cm laatikossa - se on tosi matala. 15 cm korkeaa mahtuisi enemmän kauhoja ja muita välineitä ja 20 cm korkea on taas turhan korkea.

Oheisen mallin mukainen keittiö hyvillä koneilla (IKEAn koneet on IKEA merkkisiä, mutta käytännössä Elektroluxin tekemiä, joten ihan ok) maksaisi n. 4000€ + asennus. Menemättä nyt tarkemmin materiaaleihin, se vaikuttaa ihan kohtuulliselta. Tämän pohjalta pyydämme vielä muita tarjouksia, myöhemmin kesällä. Keittiön hankinta ja kokoaminen näyttäisi menevän syksylle - vielä on niin paljon muuta hommaa ennen sitä. Mutta layout on nyt käytännössä lukittu näillä kuvilla, jotta voi tehdä väliseinät ja sähköistyksen.

IKEA vaihtoehto

Keittiön layoutissa tärkeimmät asiat on jääkaapin, lieden ja altaan myodostama esteetön kolmio ja laskutilat altaan ja lieden molemmin puolin. Jos haluaa pitkät vetimet, tulee katsoa että kaappi ei ole aivan seinän (tai muun ulkoneman esim. lieden vedin, kärynpoisto) vieressä, koska ovi ei aukenisi kokonaan. Me otettaan tästä syystä ovet integroiduilla (upotetuilla) vetimillä.

Keittiön layoutissa vasemmalla on aukko olohuoneeseen ja alaspäin on terassin ovi ja ikkuna.
Kulmaan ajateltiin kulmakaappeja ylös ja alas pyörivällä sisämekanismilla. Altaassa olisi yksi tasoon upotettu allas ja sen vasemmalla puolella astianpesukone ja mikroaalto-uuni. Uuni olisi kierto-ilma-uuni ja liesi induktiotasolla. Sellaisista on hyviä kokemuksia kotona.

Mitoituksessa oli pari hankalaa kohtaa, koska keittiö on vähän kapea. Jouduttiin laittamaan 30cm leveä apteekkikaappi alas ja ylös, sekä 20cm leveää avohyllykkö ylös, jotta sai kohtuulliset laskutilat.

IKEA vaihtoehto layout

Värit on vielä lopullisesti päättämättä, mutta todennäköisesti valkoinen kiiltävä tai harmaa on tällä hetkellä suosikkeja oviksi ja lattiaksi harmaa laatta. Tähän väritykseen sopisi rosterikoneet.

PS. Tämä kirjoitus on "Katan" hyväksymä😊, vaikka ei vielä ennättänyt kirjoittaa - ehkä myöhemmin.

Terassin ruuvipaalut

Tähän aikaan vuodesta moni miettii terassin tekoa. Meille niitä on tulossa kolme, tosin vasta myöhemmin ensi vuonna. Tein kuitenkin yhden oleellisen valmistelun eli perustukset jo nyt. Alla pari vinkkiä tähän hommaan.

Keväällä maa on märkää ja ruuvipaalu uppoaa paremmin maahan, jopa savimaahan, jos se on märkää. Pohjan kaivun yhteydessä nähtiin, että maa on silttiä ja moreenia, joissakin kohti kivistä, joten tarvitaan vähän tuuria, ettei iso kivi satu juuri ruuvipaalun kohtaan.

Ruuvipaalun asennus koneen painon avulla. Rautakanki kiertotyökalussa.

Miksi sitten ruuvipaalu. Jos maa olisi routimatonta esim. hiekkaa tai soraa, ei perustuksia tarvittaisi. Suoraan soran päälle vain betonilaattoja, harkkoja ja muuta vastaavaa. Meillä kuitenkin maa on routivaa ja rannan puoleiset terassit kahden metrin korkeudessa, joten kunnon tuenta tarvitaan. Taloa lähimmät paalut tein betonista sokkelin valun yhteydessä, mutta kauemmat päätin tehdä ruuvipaaluilla. Betoninen terassin tuenta on tosi työläs - tarvitaan maan kaivu, anturan valu, pylvään valu, routa eristeet ja maan täyttö. Ruuvipaalu vain kierretään tarpeeksi syvälle mielellään routarajan alapuolelle. Eteläsuomessa routa voi mennä 1,5m syvyyteen, mutta useinmiten alle metriin.

Etupihalla teknisen tilan oven eteen tulee portaat, jonka tuennaksi laitoin kaksi 1,2m pitkää ruuvipaalua. Ne upposi mukavasti rautakangella kiertämällä, johtuen varmaankin siitä, että se kohta oli täyttömaata anturan vieressä.

Takapihan terasseihin tulee yhteensä kahdeksan ruuvipaalua. Kolme niistä meni käsin kiertämällä vain 70 cm syvyyteen. Sitten vastaan tuli varmaankin kuiva kova savi. Oman painon avulla ruuvi ei kiertynyt yhtään syvemmälle - pyöri vain paikoillaan. Onneksi samaan aikaan pihalla oli pieni kaivuri tekemässä viimeisiä maan muotoiluja. Keksin pyytää kuskia laittamaan kauhan nurkan paalun päähän ja painamaan kevyesti samalla kun kiersin kangella. Painui hyvin. Kaivurin lisälaitteena myytävät hydraulikiertimet maksavat 3000€, joten harva maa-urakoitsija niitä hankkii. Käyttöä on aika vähän. Mutta tätä konstia en ole kuullut kenenkään kayttävän - joten vapaasti idea käytettävissä. 😃

Ruuvipaalun asennus rautakangella

Pihalle olen levittänyt maanerotuskangasta ja kulkuväylät jo peittänyt sepelillä. Maanerotuskangas on  laajalti levitetty pihalla, jotta rikkaruohot ei kasvaisi. Varsinaiseen nurmikon tekoon kun päästään vasta heinä/elokuussa. Nurmen alle tulee 20cm multaa maanerotuskankaan päälle.

Takka

Takaksi ollaan mietitty kahta eri periaatteelista vaihto-ehtoa. Joko tuplakierrolla varustettu varaava takka tai kiertoilmatakka. Kiertoilmatakan hyvä puoli on se, että talvella se lämmittäisi nopeasti ylläpitolämmöstä normaaliin huoneenlämpöön.

Hormiksi olin jo valinnut talon suunnitteluvaiheessa Schiedel Isokern piipun 160mm hormilla. Se on ulkomitoiltaan 360x360. Hormin paikka piti aika tarkkaan katsoa jo suunnitteluvaiheessa, jotta se ei osu tiilikaton sisäjiiriin. Se on laitettava takan oikealle puolelle. Kuusamon suunnittelija otti tämän huomioon, samoin kuin katon tukirakenteiden paikat.

Nykyisin kaikki uudet hormit on suunniteltava T600 paloluokkaan eli minimi-etäisyys palaviin rakenteisiin Isokern hormilla on 50 mm.

Isokern hormi on rakenteeltaan yksinkertaisin eli ei tarvita sisäpiippua, sisäeristettä ja ulkokuorta erikseen, joten se on nopea muurata latomalla neliömäiset harkot päällekkäin. Ohutsaumaan tulee Schiedel hormiliima ja samalla saa tilattua sopivat piipun hatun, pellityssarjan, savupellin ja nokiluukun ja muita tarvikkeita. Materiaalien hinnassa ei ole eroa monimutkaisempiin rakenteisiin tai tiilestä muurattavaan hormiin.

Takan perustus tehtiin niin, että takka voi olla max 900 leveä ja 600 syvä. Takan takana on seinä, jonka muuraan Leca Easylex harkoista. Tarkoitus on pinnoittaa takka, hormi ja takaseinä samalla tavalla.

Yksi vaihto-ehto on Warma-uunien malli 75 PP Air. Se on varaava takka.

Warma 75 PP Air

Toinen vaihtoehto olisi kiertoilmatakka Warma KIT 75 KFD.

Warma KIT 75 KFD

Nämä ovat sopivan kokoisia ja suhteellisen edullisia. Hintaluokka on n.2500-3000€. Molempiin saa tuloilmakanavan suoraan palotilaan. Molempiin saa myös hormiliitännän takan oikealle puolelle yläliittymällä.

Kävin tehtaalla Uudessakaupungissa tutustumassa Warma Uunien takkoihin, koska niitä ei ole näytillä kaupoissa. Halusin olla varma, että kaikki yksityiskohdat ja mitoitukset täsmää. Käynnin perusteella päädyin malliin Warma 75 PP Air. Todennäköisesti otetaan se harmaalla etuseinän kaakeloinnilla, jotta mustuminen olisi pientä (helppo pyyhkiä puhtaaksi) ja terävillä kulmilla (ei viistottu kuten kuvassa). Ainoa negatiivinen puoli siinä on klapien vaakaladonnassa pieni klapikoko -max 26cm. Jos klapit on pitempiä ne on ladottava kallelleen takaseinää vasten. Se on kuitenkin pienipäästöinen ja tehokas pieneksi takaksi. Eikä ulkonäössäkään ole moittimista. Hinta/laatu on kohdillaan, varsinkin kun se on nyt tarjouksessa kesäkuun toiseen päivään asti.

Takan takana on 1.5m pitkä harkkoseinä. Vino katkoviiva kuvassa on tiilikaton sisäjiiri.

Takan layout

Schiedel Isokern hormiharkko

Korvausilma takan alle ja ilman jakoperiaate

Ilmanvaihdon jatkosuunnittelua

Joulukuussa kirjoitin, että rakennusprojekti jää lomalla ja palataan asiaan keväällä. Nyt alkaa olla sen aika. Talvella on ollut aikaa perehtyä tarkemmin muutamiin osittain avoimiin asioihin kuten ilmanvaihto, keittiö, kodinhoitohuone ja takka. Tässä kirjoituksessa avaan ilmanvaihtoa ja seuraavissa kirjoituksissa keittiöta, kodinhoitohuonetta ja takkaa. Yleisön pyynnöstä Katakin :-) saattaa aktivoitua ja kirjoittaa jotakin noihin liittyen plus pihasuunnitelmasta, jota on aloitettu.

KVV suunnittelija teki perussuunnittelun ilmanvaihdosta vuosi sitten, mutta täytyi itse vielä perehtyä asiaan tarkemmin. Oltiin jo aikaisemmin päätetty, että kärynpoisto liedeltä ei yhdisty samaan lämpöä talteenottavaan systeemiin kuin kaikki muut poistot. En täysin luota, että rasvanpoisto liesituulettimessa kykenisi puhdistamaan ilman niin, että sen voisi ohjata lämmöntalteenottokennoon. Kennohan pitää puhdistaa vähintään kerran vuodessa ja kotona olevasta kennosta tiedän, että ne kanavat on kapeat ja olisi hyvä välttää kaikkea pölyä putkissa puhumattakaan rasvasta, joka tukkisi helposti kanavat ja lämmön talteenotto ei olisi tehokasta. IV-koneessahan on suodattimet sekä tulevalle että lähtevälle ilmalle ennen kennoa, mutta olen huomannut että suodattimiin jää helposti ohivirtausta, jos ei ole vaihdossa tarkka (ja vaikka olisikin).

Ehkä oleellisin asia, jotta ilmanvaihto koneellisesti toimisi oikein, on huolehtia paineensäädöstä. Normaalikäytössä ilmanvaihto säädetään niin, että tila on lievästi alipaineinen. Tulevan ilman määrä säädetään hieman pienemmäksi kuin poistoilman. Kuitenkin kaksi asiaa luo helposti ongelman eli keittiön kärynpoisto erillisillä puhaltimella ja takka. Molemmat aiheuttavat suuren alipaineen, jos asiaa ei toteuteta oikein tai vaihtoehtoisesti takka ei vedä.

Liesituulettimen vaikutus ilmanvaihtoon

Esimerkiksi noin 100 m2:n kokoisessa talossa hyvää sisäilmanlaatua vastaavalla noin 0,5 dm3/s ilmavirralla lattianeliötä kohti ilmanvaihdon kokonaisilmavirta olisi noin 50 dm3/s, kun liesituulettimen poistoilmavirta voi olla jopa 50-150 dm3/s. IV-suunnitelman mukaan tuloilma tulisi olla meillä 60dm3/s ja poistoilma 63dm3/s. Liesituulettimen vaikutus on siis kompensoitava IV-koneella automaattisesti.

Takan vaikutus ilmanvaihtoon

Takan vaatima korvausilma kannattaa johtaa suoraan takan alle ja se ohjataan takan sisällä suoraan palotilaan (ei kulje huoneilman kautta). Tämän tarkoitus on tietysti se, että lämmitys on tehokkaampaa, kun ei tarvitse käyttää takan korvausilmana jo lämmitettyä huoneilmaa. Palotapatumalle ei ole merkitystä onko korvausilma 20 asteista vai -20. Joka tapauksessa hyvin palava koivu palaa monen sadan asteen liekillä ja hormista poistuu 100-300 asteista ilmaa riipuen takkatyypistä. Takka vaati paljon korvausilmaa ja useinmiten  alle 11 kW takoilla korvausilmakanava pitää olla 150mm samoin kuin takan hormi.

Toisin sanoen, jos takalle tulee korvausilma suoraan ulkoa takan sisälle (ei huoneilman kautta) ja takan luukut pidetään kiinni, se ei juuri häiritse ilmanvaihtoa. Jos tätä korvausilman toteutusta ei ole suunniteltu jo perustuksen teon yhteydessä - ollaan helposti vaikeuksissa ja takka ei vedä, koska ilmanvaihto alipaineistaa talon (saattaa jopa ottaa ilmaa takan hormista väärään suuntaan ja sisälle tulee savun hajua ja tuhkapölyä).

Ilmanvaihtokone

Oltiin siis jo valittu Valloxilta sopivan kokoinen (096) lämmöntalteenottava kone Vallox 096 L. Piti vielä valita, ottaako sen yksinkertaisemmalla ohjauksella eli 096 MC L vai kehittyneemmällä ohjauksella 096 MV L. L tarkoittaa putkiliitynnän layouttia - toinen putki layout vaihtoehto on R.

Vallox 096 MV IV-kone

MV mallissa on mm. ohjelmoitavissa

• "Kotona"-tila perusilmanvaihdolle,
• "Poissa"-tila, kun koti jää tyhjilleen ja ilmanvaihto asettuu pienemmälle säästäen energiaa,
• "Tehostus"-tila, kun talossa on paljon vieraita, jolloin lämpö ja sisäilman hiilidioksipitoisuus voivat nousta liikaa ja huoneessa tuntuu tunkkaiselta,
• "Takkatoiminto" helpottaa takan sytyttämistä (hetkellinen ylipaine huoneistoon)

MV mallissa on myös sissänrakennettu kosteusanturi, jolla voidaan ohjelmoida esim. hetkellinen tehostus, kun joku käy suihkussa. MV malliin saadaan myös ohjelmoitua tuloilman lisäys, silloin kun liesituuletintä käytetään (esim. tulo 70%, poisto 40%). Sopiva liesituuletin, josta ohajustieto saadaan, on esim. Vallox LTC. Kun LTC mallin käynnistää aukeaa kanavasulku ja tieto siitä välittyy IV koneelle, joka lisää tuloilman määrää.

Valitsen MV mallin, se on vain pari sataa kalliimpi mutta sillä täyttyy useampi tarve.

MV mallin käyttöliittymä seinä-asennuksena (olohuoneessa)

Liesituuletin Vallox LTC, jossa on tasavirtamoottori kolme-asentoisella puhallinnopeudella ja jonka sulkuläppä sulkeutuu koneellisesti (ei vedä ulkoilmaa kun ilmanvaihto on alipaineninen) ja josta saadaan IV-koneelle tieto tuloilman kompensoitia varten

Liesituuletin Vallox Capto LTC

Kytkentä-esimerkki.

Yksi kytkentävaihtoehto: Vallox 096, MyVallox seinäkäyttöliittymä ja Vallox LTC liesituuletin