Väliseinän rungot

Hirsirakennuksen väliseinissä, jotka eivät ole hirttä, on muutamia erikoisuuksia joita valotan alla. Alajuoksut voi kiinnittää liimaamalla betoniin tai erityisillä nauloilla (fix). Käytin molempia tekniikoita, fixejä lähinnä alajuoksujen päissä. Liima on nopeasti kuivuvaa rakennusliimaa (esim. Kiilto Rapid) ja fixit ovat 80 mm pitkiä terästappeja, joita varten porataan betoniin n. 45 mm syvä reikä. Tässä tavassa täytyy tietää satavarmasti, että betonissa ei ole putkia tai kaapeleita siinä kohden.

Alla kuvassa näkyy yksi fix paikallaan ja toinen alajuoksun vieressä. Kuvassa on keittiön kylmä- ja lämminvesiputki ja viemäri. Ne täytyi mitoittaa ennen lattian valua aika tarkasti, koska väliseinämateriaalit ovat vain 66mm leveitä. Väliseinän paikkaa voi tosin useimmissa tapauksissa siirtää pari senttiä, jotta saa putket seinän sisään.

Väliseinän alajuoksu

Alla näkyy, kuinka risteävän seinän alajuoksu (ja yläjuoksu) jätetään n. 20mm irti, jotta seinä saadaan levytettyä kokonaisella kipsilevyllä ilman koloamista. Risteävän seinän kohdalle laitetaan pystytolppa, johon levy ruuvataan ja ruuvauksen jälkeen kiinnitetään tolppa risteävän seinän päätyyn  (joka kuvasta siis vielä puuttuu jotta saa levyn pujotettua paikalleen). Tolppa naulataan levyn läpi tuohon samaiseenn pystytolppaan. Näin rakenteesta tulee tukeva.

Risteävä seinä ja oviaukot. Oviaukkojen reunatolpat vielä puuttuu.

Hirsirakenne painuu ajan kanssa. Meidän tapauksessa lamellihirsi painuu teoriassa 25mm. Jätin painumavaraa 60mm jokaiseen paikkaa, johon se tarvitaan. Yläjuoksu kiinnitetään painumasta johtuen kattoon niin, että porataan ylajuoksuun reikä (millin suurempi kuin pultti) ja työnnetään täkkipultti reiän läpi ja ruuvataan kattotuoliin tai koolauspuuhun. Jossain kohti myös hirteen, kuten kuvassa alla.

Kun katto painuu, täkkipultti painuu katon mukana alas yläjuoksun reiässä, mutta yläjuoksu on silti sivusuunnassa hyvin tuettu.

Yläjuoksussa reikä, jonka läpi täkkipultti kattorakenteeseen

Kattopanelointi tai levytys on n. 15 mm paksua, joten painumavaran rako seinän päällä on aluksi n. 45 mm. Painumavaran rako peitetään lopuksi n. 50mm korkealla listalla ja kiinnitetään kattoon, joten se painuu katon mukana.

Suihkuhuoneen ulkoseinää vasten olevassa seinässä tarvitaan koolaus (48x48), johon EK kipsilevy kiinnitetään. Koska hirret painuvat, mutta koolaus ja kipsilevy ei, kiinnitetään koolaus hirteen liukulevyillä. Niissä on myös min 60mm painumavaraa liu'un urassa.

Samoin väliseinän päätytolpat täytyy urittaa ja kiinnittää leveäkantaisella ruuvilla hirteen.

Vasemmalla väliseinän päätytolppa ja oikealla kolme koolaus

Olisi kiusaus laittaa tähän ulkoseinää vasten koolausten väliin 50mm eriste, mutta hirsiseinissä eriste sisäpuolella on riskirakenne. Jos talvella mökki on 10 asteen ylläpitolämmössä, riittää 50 mm eriste siihen, että kovilla pakkaskeleillä hirren ja eristeen väli laskee n. +2 - 0 asteeseen, ja hirren ja eristeen väliin muodostuu hometta. Jos sisäpuolinen kosteuseriste on muovia (tms.) ja täysin reiätön, ei kosteutta pääse muodostumaan, mutta muovissa voi kuitenkin olla käytännössä reikiä.

Päätin jättää nämä kohdat eristämättä ja porasin vielä koolauksen yläjuoksuun reiät, joista ilma kiertää ja mahdollinen kosteus pääsee pois. Tällä tavalla välitilassa lämpö ei laske missään olosuhteissa kastepisteeseen eli pysyy +5 asteen lämpimämmällä puolella myös silloin, jos mökki on pitkään +10 asteen ylläpitolämmössä.

Mökki/talo tulisi aina pitää joko lämpimänä tai antaa laskea pakkasen puolelle. 0 ... +3 asteen lämpö ja erityisesti kosteuseristyksen puute ja huono ilman kierto on pahinta homeen kehittymisen kannalta.

Keittiösuunnitelma

Talvella tuli vähän vertailtua keittiöitä. Lattiatöissa viemärin ja vesijohtojen paikka tuli jo fiksattua. Muuten on vielä pelivaraa esim. sähköistyksiä ei vielä ole tehty ja en laittanut kattoon vielä kärynpoiston putkea.

IKEAlla on  hyvä ajatus siinä, että tarjotaan suunnittelu-ohjelma, jolla voi leikkiä. Huono puoli on, että se on aika buginen, joten kaikkea ei saa paikalleen oikein.

IKEA on ihan varteenotettava vaihto-ehto, koska laatu ja hinta on kohdillaan. Esimerkiksi IKEA Method keittiössä on sama saksalainen mekanismitoimittaja kuin muillakin laatumerkeillä eli Blum  Toinen laadukas mekanismivalmistaja on itävaltalainen. Muita ei oikeastaan kannata hyväksyä. Samoin kaapin seinämä- ja ovimateriaalit on samantasoisia kuin ns. "laatumerkeillä".

Muutama erikoisuus IKEAn keittiöissä kuitenkin on esim. vaakamitoitus on pää-asiassa 20, 40, 60, 80 cm. Usein kuitenkin tarvitaan 30, 50 ja 100 cm leveitä. Vain muutamia 30 leveitä yla-ja alakaappeja löytyy - 50 cm leveitä ei ollenkaan.

Samoin laatikostojen korkeusmitoitus on erikoinen. Normaalisti jako on 15 ja 30 cm, mutta IKEAlla se on 10, 20 ja 40 cm. Ikealla on matalampi sokkeli (8cm), joten teoriassa korkeustilaa olisi enemmän, mutta sitä ei voi käytännössä hyödyntää, koska jauhopussit, ryynipaketit jne. on mitoitettu pääasiassa 30 cm korkealla jaolla. 40 cm korkeasta ei ole mitään hyötyä, elintarviketeollisuus ei mitoita niin. Sama ongelma on 10cm laatikossa - se on tosi matala. 15 cm korkeaa mahtuisi enemmän kauhoja ja muita välineitä ja 20 cm korkea on taas turhan korkea.

Oheisen mallin mukainen keittiö hyvillä koneilla (IKEAn koneet on IKEA merkkisiä, mutta käytännössä Elektroluxin tekemiä, joten ihan ok) maksaisi n. 4000€ + asennus. Menemättä nyt tarkemmin materiaaleihin, se vaikuttaa ihan kohtuulliselta. Tämän pohjalta pyydämme vielä muita tarjouksia, myöhemmin kesällä. Keittiön hankinta ja kokoaminen näyttäisi menevän syksylle - vielä on niin paljon muuta hommaa ennen sitä. Mutta layout on nyt käytännössä lukittu näillä kuvilla, jotta voi tehdä väliseinät ja sähköistyksen.

IKEA vaihtoehto

Keittiön layoutissa tärkeimmät asiat on jääkaapin, lieden ja altaan myodostama esteetön kolmio ja laskutilat altaan ja lieden molemmin puolin. Jos haluaa pitkät vetimet, tulee katsoa että kaappi ei ole aivan seinän (tai muun ulkoneman esim. lieden vedin, kärynpoisto) vieressä, koska ovi ei aukenisi kokonaan. Me otettaan tästä syystä ovet integroiduilla (upotetuilla) vetimillä.

Keittiön layoutissa vasemmalla on aukko olohuoneeseen ja alaspäin on terassin ovi ja ikkuna.
Kulmaan ajateltiin kulmakaappeja ylös ja alas pyörivällä sisämekanismilla. Altaassa olisi yksi tasoon upotettu allas ja sen vasemmalla puolella astianpesukone ja mikroaalto-uuni. Uuni olisi kierto-ilma-uuni ja liesi induktiotasolla. Sellaisista on hyviä kokemuksia kotona.

Mitoituksessa oli pari hankalaa kohtaa, koska keittiö on vähän kapea. Jouduttiin laittamaan 30cm leveä apteekkikaappi alas ja ylös, sekä 20cm leveää avohyllykkö ylös, jotta sai kohtuulliset laskutilat.

IKEA vaihtoehto layout

Värit on vielä lopullisesti päättämättä, mutta todennäköisesti valkoinen kiiltävä tai harmaa on tällä hetkellä suosikkeja oviksi ja lattiaksi harmaa laatta. Tähän väritykseen sopisi rosterikoneet.

PS. Tämä kirjoitus on "Katan" hyväksymä😊, vaikka ei vielä ennättänyt kirjoittaa - ehkä myöhemmin.

Terassin ruuvipaalut

Tähän aikaan vuodesta moni miettii terassin tekoa. Meille niitä on tulossa kolme, tosin vasta myöhemmin ensi vuonna. Tein kuitenkin yhden oleellisen valmistelun eli perustukset jo nyt. Alla pari vinkkiä tähän hommaan.

Keväällä maa on märkää ja ruuvipaalu uppoaa paremmin maahan, jopa savimaahan, jos se on märkää. Pohjan kaivun yhteydessä nähtiin, että maa on silttiä ja moreenia, joissakin kohti kivistä, joten tarvitaan vähän tuuria, ettei iso kivi satu juuri ruuvipaalun kohtaan.

Ruuvipaalun asennus koneen painon avulla. Rautakanki kiertotyökalussa.

Miksi sitten ruuvipaalu. Jos maa olisi routimatonta esim. hiekkaa tai soraa, ei perustuksia tarvittaisi. Suoraan soran päälle vain betonilaattoja, harkkoja ja muuta vastaavaa. Meillä kuitenkin maa on routivaa ja rannan puoleiset terassit kahden metrin korkeudessa, joten kunnon tuenta tarvitaan. Taloa lähimmät paalut tein betonista sokkelin valun yhteydessä, mutta kauemmat päätin tehdä ruuvipaaluilla. Betoninen terassin tuenta on tosi työläs - tarvitaan maan kaivu, anturan valu, pylvään valu, routa eristeet ja maan täyttö. Ruuvipaalu vain kierretään tarpeeksi syvälle mielellään routarajan alapuolelle. Eteläsuomessa routa voi mennä 1,5m syvyyteen, mutta useinmiten alle metriin.

Etupihalla teknisen tilan oven eteen tulee portaat, jonka tuennaksi laitoin kaksi 1,2m pitkää ruuvipaalua. Ne upposi mukavasti rautakangella kiertämällä, johtuen varmaankin siitä, että se kohta oli täyttömaata anturan vieressä.

Takapihan terasseihin tulee yhteensä kahdeksan ruuvipaalua. Kolme niistä meni käsin kiertämällä vain 70 cm syvyyteen. Sitten vastaan tuli varmaankin kuiva kova savi. Oman painon avulla ruuvi ei kiertynyt yhtään syvemmälle - pyöri vain paikoillaan. Onneksi samaan aikaan pihalla oli pieni kaivuri tekemässä viimeisiä maan muotoiluja. Keksin pyytää kuskia laittamaan kauhan nurkan paalun päähän ja painamaan kevyesti samalla kun kiersin kangella. Painui hyvin. Kaivurin lisälaitteena myytävät hydraulikiertimet maksavat 3000€, joten harva maa-urakoitsija niitä hankkii. Käyttöä on aika vähän. Mutta tätä konstia en ole kuullut kenenkään kayttävän - joten vapaasti idea käytettävissä. 😃

Ruuvipaalun asennus rautakangella

Pihalle olen levittänyt maanerotuskangasta ja kulkuväylät jo peittänyt sepelillä. Maanerotuskangas on  laajalti levitetty pihalla, jotta rikkaruohot ei kasvaisi. Varsinaiseen nurmikon tekoon kun päästään vasta heinä/elokuussa. Nurmen alle tulee 20cm multaa maanerotuskankaan päälle.