Perustussuunnittelu

Tämän viikon aihe on perustussuunnittelijan etsiminen. Tässäkin aloitan ensin paikallisista suunnittelijoista Pälkäneen suunnalla.

Perustussunnitelija tarvitsee pohjatutkimuksen tulokset ja perustamistapalausunnon. Saan ne ensi viikolla. Alustavasti olen miettinyt, että tekisin anturan ja valuharkoilla sokkelin (toiselta nimeltään muottiharkko).

Etu- ja takapihan korkeusero on 1.2m, ja perustussyvyys on takapihalla suurempi, joten teen kolme porrasta anturaan 3 x 40cm. Yksi porras olisi kahden harkon korkuinen eli 2 x 20cm.

Muottiharkoista Lakan MH150 vaikuttaa mittatarkalta ja on 10cm pitempi kuin muut harkot eli 600x150x200. Koska se on isompi se näyttää olevan suhteessa halvempi kuin muut harkot. Mutta pitää pyytää vielä tarjouksia. Harkkoseinämä on korkeimmalta kohdalta 2.0 m, joten teen sen kahdella valukerralla (suositus yhdeksi valuksi on max 1.6m).

Miksi valitsen valuharkon enkä esim. kokobetonista tai muurausharkkoperustusta. Kokonaan betonisessa on suuri työ muottien tekemisessä ja siitä syntyy paljon jätettä. Muurattaessa on isompi työ kuin valuharkkojen ladonnassa. Ero on laastin teko, laastin kanto ja levitys saumaan, jokaisen harkon naputtelu oikeaan korkoon ja vielä laastin pesu välineistä ja myllystä joka muurauskerralla.

Valuharkossa puolestaan on ylimääräisenä betonivalu pumppuautolla, joka on n. 2h tunnin työ. Kokonaiskustannukset on suurin piirtein samat, mutta valuharkoista tehty perustus on huomattavasti kestävämpi, koska on se kuitenkin kokonaan valettu betonista ja siinä on vaaka- ja pystyraudoitus.

Vanhan mökin purun suunnittelua

Vanha mökki pitäisi purkaa maaliskuussa 2018. Otin yhteyttä muutamaan maanrakennusalan yritykseen. Yksi Hämeenlinnalainen yrittäjä halusi tulla katsomaan paikan päälle. Kaksi kertaa teki oharin eikä ilmestynyt sovittuun aikaan. Siihen loppui sen firman kanssa keskustelu. Yksi firma Valkeakoskelta kertoi heti, että ei ole aikaa. Padasjoelta kysyin seuraavaksi ja sain tarjouksen, joka oli hintatasoltaan todella kallis. Sitten pyysin myös valtakunnalliselta suurelta toimijalta eli Deleteltä. Heillä on sivuillaan hintalaskuri, joka antoi ihan käyvän hinnan. Kun sitten sain tarjouksen, oli se kuitenkin 2000€ kalliimpi. Selitys oli, että laskuri on kaupunkien lähistölle suunniteltu, eikä ota huomioon haja-asutusalueen pitempiä kuljetusmatkoja. En siis tilaa Deleteltä, koska edes laskuri ei toimi.

Lopulta päädyi erääseen Kangasalalaiseen maanrakennusfirmaan, joka oli hinta-tasoltaan ok ja muutenkin mukavan oloinen kaveri. Hän tulee purkamaan mökin koneella. Arvio on, että vie kaksi päivää. Sovin myös, että jätekuljetukset hoitaa Veljekset Lehtinen, joka on lähiseudun urakoitsija.

Arvio on, että tulee 15t puujätettä, 20t betonia, muutama sata kiloa metallia ja 5t sekajätettä.
Puujätteestä joutuu Hämeenlinnan Karanojan kierrätyskeskuksessa maksamaan 59€/t, betonijätteestä (alle 1m paloja) 27€/t ja sekapurkujätteestä 169€/t. Eli kannattaa ehdottomasti lajitella jäte, sen sijaan että laittaisi kaiken sekajätteeseen.

Etukäteen pyysin jo sähköfirmaa siirtämään sähköpääkeskuksen väliaikaisesti talousrakennuksen seinälle ja irrotettiin vanha mökki sähköverkosta.

Maaliskuussa puran ensin peltikaton ehjänä. Sen voi uusiokäyttää esim. halkopinojen telineissä. Samoin irroitan tikapuut. Nekin voi mahdollisesti käyttää uudessa mökissä. Tarkoitus on myös irrottaa ikkunat etukäteen.

Koneella sitten puretaan loput.

Kun mökki on purettu, voidaan myös poistaa pintamaa rakennusalalata. Ei ehkä saada samalla kaikkia kaivuita tehtyä, koska talon paikka pitäisi mitata ja tehdä linjapukit, jossa menee varmaan pari päivää. Mutta katsotaan sitten.

Vastaava työnjohtaja

Poikkeusluvan valitusaika meni umpeen, joten voidaan katsoa että poikkeuslupa on saatu. Rakennuslupaa vielä odotellaan, mutta olen tehnyt valmisteluja ja tuli sovittua Pälkäneläisen rakennusalan ammattilaisen kanssa Vastaavan työnjohtajan eli vanhalta nimeltään mestarin roolista. Kunnan rakennusvalvonnan rooli on aika tavalla muuttunut ja näyttää siltä, että kunnan henkilöt osallistuu vain aloituskokoukseen (joka yleensä pidetään rakennusvalvojan toimistossa) ja loppukatselmukseen.

Kaikki valikatselmoinnit ja hyväksynnät on ulkoistettu rakennuttajalle itselleen, jonka tulee hankkkia ehdot täyttävä Vastaava Työnjohtaja. Hän suorittaa useita hyväksyntiä matkan varrella ja sopii mm. aloituskokouksen Rakennustarkastajan kanssa. Se on sinänsä hyvä, että tarkastuksiin on viime vuosina panostettu, mutta mielenkiintoista on tämä kunnan työmäärän vähentäminen ja kustannusten sälyttäminen rakentajalle. Muita tarvittavia rooleja on mm KVV Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteista vastaava työnjohtaja.

Vastaava työnjohtaja on Benjam Härkälä ja KVV ja IV työnjohtaja on Samuli Salo. Molemmat lähiseudulta.

Pohjatutkimus

Pitkään mietin pitäisikö pohjatutkimusta tehdä ollenkaan, koska vanhan purettavan mökin betoniperustus on ollut täysin hyvässä kunnossa. Se on 50-luvulla tehty, ei salaojia eikä styroks eristeitä. Siitä huolimatta ei mitään halkeamia tai painumia. Todennäköisesti maa on hyvin kantavaa.

Toisaalta pohjatutkimuksen perusteella rakennesuunnitelijan on helpompi tehdä perustussuunnitelma ja ei tarvitse tehdä oletuksia maan kantavuudesta tai millä syvyydellä kantava maa on.

Pyysin tarjouksen yhdeltä yritykseltä. Tarjous oli aivan ok ja sisältää:

POHJATUTKIMUKSET

 -painokairamenetelmällä yhteensä neljä tutkimuspistettä tulevalle rakennusalueelle
- pohjavesitutkimus silmämääräisesti sekä maanäyttein kairarei’istä
- silmämääräistä maalajiarviota varten maanäytteet kierrekairaottimella vähintään kahdesta tutkimuspisteestä
- kairadiagrammit luovutetaan pdf- versioina

PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

- lausunnossa esitetään ensisijainen perustamistapa rakennukselle
- maanvaraiselle perustukselle esitetään sallittu pohjapaine
- mahdolliselle paaluperustukselle arvioidaan paalupituus ja maan leikkauslujuus mitoitusta varten
- lausunnossa otetaan kantaa mm. routivuuteen, radoniin, tontin kuivatukseen ja putkitöihin
- perustamistapalausunto luovutetaan pdf- versiona

PINTAVAAITUS

- kartta-aineiston alkuvalmistelut
- rakennusalueen ympäristön pintavaaituksen & aineiston editoinnin
- pintavaaitus sisältää pohjatutkimuspisteiden kartoitustyöt
- kartoitustyökalustona käytämme robottitakymetriä ja GPS- laitteistoa
- kartoitustulos luovutetaan pdf- asemapiirustuksena sekä dwg- ja dxf- formaatissa
- mittauksessa käytettävä koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä: ETRSGK ja N2000

Tutkimus tehtiin 10.1.2018

Merkittiin tontin rajapyykit

Ensiksi merkittiin talon neljä nurkkapistettä kairausta varten. Paikannus oli GPS laitteella, jonka tarkkus on senttimetriluokkaa. Merkittiin myös tontin rajapyykit. Uuden talon nurkista 2 jää purettavan vanhan mökin alle, joten niitä ei voinut kairata, mutta neljä muuta nurkkapistettä tutkittiin. Pisteestä 1 otettiin myös maaperänäyte analysoitavaksi.

Tarkempi korkomittaus ja paikannus tehtiin tykometrillä.

Tykometrin asennus

Korkomittauksessa mitattiin myös jään pinnan korko järvessä. Tänä talvena (2018) järven pinta on n. 60cm ylempänä kuin yleensä. Itse asiassa vain kerran 80 luvulla vesi on ollut yhtä korkealla. Ylin piste etupihalla oli 3.9m ylempänä kuin jään pinta.

Kairauslaite pisteessä 4

Kaira löysi kovan pohjamaan pisteissä 1 ja 2 noin 1.3m syvyydestä ja pisteessä 3 oli merkillisesti yli 3m pehmeämpää maata ja pisteessä 4 kova maa oli 0.8m syvyydessä. Pisteiden 3 ja 4 välimatka on vain 3 metriä, joten tulos vaikutti erikoiselta.

Kairauspiste 3