Porakaivo

Poratessa kallio löytyi jo kahden metrin syvyydestä, mutta se oli aika rikkonaista aina kuuden metrin syvyyteen asti, joten teräksinen maaputki porattiin 9 metrin syvyyteen. Se estää kivien, pintavesien ja muuten huonon veden pääsyn kaivoon, jota kalliossa selvästikin oli alle 6 m syvyydessä. Ensimmäisen putken päässä on maakenkä, joka poraa tietä putkelle. Kolme kolmen metrin teräsputkeä hitsattiin päittäin porauksen edetessä.

Piti porata 120 metriä syvä kaivo, koska vettä löytyi vasta 90m jälkeen. Se on aika mielenkiintoista, vaikka vieressä on järvi. Porari sanoi, että se on aika tyypillistä, että järven vieressä ei ole kalliossa vettä. Eli kallio on erittäin yhtenäistä, vain vähän halkeamia.

Poraus menossa

Kolme kolmen metrin teräsputkea hitsattiin päittäin.

Poraushiekkaa eli porasoijaa.

Seuraavana päivänä pienellä kaivurilla kaivettiin putkioja kaivolta talolle n. 10m.

Putki-oja talolta kaivolle. Perällä näkyy porakaivon teräksinen maaputki.

Teräsputken sisään tulee muovinen kaivoputki, joka estää raudan liukenemisen kaivoon.

Vesijohto, saattolämmitys ja sähkö pumpulle

Maaputken sisään asennettiin 9 metrin muoviputki, jonka alapäässä oli tiiviste maakenkää vasten, joten raudan ei pitäisi liueta kaivoon.

Laitoin vesiputkelle vielä saattolämmityskaapelin, vaikka vesiputki on 1,5m syvyydessä ja styroksia tulee vielä päälle, joten sen ei pitäisi jäätyä kovallakaan pakkasella. Teräsputken ja muoviputken läpi kylkeen tuli satulaliitin, jonka kautta vesi virtaa putkeen. Sisäkautta liittimen saa irti ja kaivon voi huoltaa tai vaikka pumpun nostaa huoltoa varten tarvittaessa.

Pumppu asennettiin sadan metrin syvyyteen.  1,1 kW Grundfos pumppu (2A-23) tuottaa n. 1,8m³/h. Totesin sen itsekin, kun 60 litran saavi täyttyi noin kahdessa minuutissa. Vielä ei asennettu painesäiliötä tai mitään muutakaan vesijohdotusta. Ainoastaan putki tekniseen tilaan, jossa on kynsiliitin 22 mm letkulle. Pumpun voi käynnistää sähkökeskukseen asennetusta moottorinsuojakytkimestä. Koska ei ole painesäiliötä ja painekytkintä, pumppua voi käyttää vain letku auki eli ilman vastapainetta n. 10-15 minuutin jaksoissa per tunti.

Olen nyt kolmen päivää aikana pumpannut kahdeksan tuntia vettä jaksoissa kymmenen minuuttia pumppausta ja tunnin tauko. Eli yhdessä jaksossa noin 300-400 litraa. Veden tuotto on siis ollut ainakin 3000 litraa per vrk. Vedessä oli sameutta eli porauspölyä n. kaksi päivää. Kolmantena vesi kirkastui. Toistaiseksi veden laadusta ei voi sanoa mitään. Kaivoissa ja porakaivoissahan erityisesti on aina riski, että vesi sisältää arseenia, mangaani, rautaa tai jotain muita haitallisia aineita. Sen tietää vasta ensi vuonna, kun veden laatu testataan.

Ilmanvaihtoputkien asennus

Ilmanvaihdonkin päätin tehdä kunnolla eli putkiliitokset on kumitiivisteillä, mutta sen lisäksi laitoin joka liitoksen vielä kolmella popniitillä ja ilmastointiteippiä päälle. Linjoista riippuen eristeita on kahdenlaisia. 19 mm Armaflex solumuovi raitisilman tulossa ja jäte-ilmalinjassa, joka menee katolle. Raitisilma otetaan itäseinältä. Tämäkin kannattaa suunnitella niin, että raitisilmaa ei oteta etelä tai länsiseinältä, koska kesällä ne seinustat on kuumia. Huoneisiin menevissä linjoissa on 50 mm Isover Climcover eriste. 50 mm riittää, koska kaikki putket tulevat puhallusvillakerrokseen.

Nyt kun katto on vielä altapäin auki, on IV putket helppo laittaa käyttäen pyörätelinettä. Osan putkista sain eristettyä pöydällä ja sen jälkeen nostin ylös. Ylös ei oikein kattotuolien takia voi nostaa 3 metriä pitempää valmiiksi kasattua osaa. Jotkut putkista eristin vasta katoon asennettuna pyörätelineeltä.

Climcover eriste laitetaan putken ympäri, pitkittäisauman päälle 75mm leveä alumiiniteippi, samoin poikittaissaumojen päälle. Lopuksi vielä 30cm välein sinkitty teräslanka ympäri varmistukseksi. Ajan oloon teipin liima saattaa menettää tartuntakykyä.

IV putket eristettynä 50 mm Climcover villalla. Katon välitilaan tein kulkutason 60cm korkeuteen.

Ennen IV-putkien asennusta tein katon välitilaan kulkutason 60cm korkeuteen. Sen alle tulee 55cm puhallusvillaa ja IV-putket jäävät villan sisään.

IV-koneen Vallox 96MV L hankin myöhemmin. Tässä vaiheessa ostin vain liitinosan, jonka kiinnitin kattoon neljällä M8 ruuvitangolla. Kaikkien putkilinjojen asennuksen aloitin siitä, niin sain tarvittavat mutkat ja linjat helpoitin oikeisiin kohtiin.

IV-Koneen päältä lähtee neljä putkilinjaa. Laatikot ovat äänenvaimentimet huoneisiin meno-ja tulolinjoilla. Tässä vielä eristämättöminä.

Armaflex eristys tehdään muotoilemalla solumuovirullasta sopivan kokoisia paloja. Armaflex rulla on n. 1m leveä. Jos esim. tekee 125mm putken eristystä, leikataan ensin (19mm levystä) 490mm levyinen pala. Palan pitkät sivut sivellään Armaflex liimalla, annetaan kuivua n. 10min (kun kynsi ei tartu) ja painetaan yhteen. Liitos pitää heti, mutta kuivuu noin vuorokauden. Syntynyt eristeputki sujautetaan ilmanvaihtoputken päälle. Mitalla 490 se on tiukahko, mutta sen saa hyvin työnnettyä IV-putken päälle.

Alla esimerkki 60° mutkan teosta 125mm putken päälle. Ensin leikataan Armaflex rullasta 490mm levyinen pala. Sitten mitataan putkikulmasta tietyt mitat (A, 2A, B ja 2B, Youtube on ihmeellinen asia putkieristys). Sitten leikataan ao. kuvan mukaiset neljä palaa.

Suikaleet leikattuna

Suikaleiden päät liimattuina

ja lopuksi suikaleet liimataan toisiinsa tietyssä järjestyksessä ja voila 60° mutkaeriste on valmis

Tässä osat itse 60° mutkaan. Kaksi 30° mutkaa ja välissä ulkoliitin.

Tässä IV-koneen liitinosa altapäin ja sen oikealla puolella kaksi äänenvaimenninta eristettynä.

Rakennustelineet

Ajattelin tehdä yhden blogitekstin ihan telineistä, koska niitä tarvitaan vähän joka vaiheessa ja hyvin tehtyinä ajansäästö on moninkertainen verrattuna siihen, että niitä ei tekisi tai käyttäisi vain tikapuita tai jotain pieniä lankkurakenteita. Niillekin on paikkansa ja aikansa. Tikapuita ja lankkuja kannattaa käyttää paikoissa, joissa työskentelee vain muutaman kerran koko talonrakennuksen aikana, mutta useimpiin paikkoihin pitää päästä kymmeniä kertoja eri vaiheissa - laudoitusta, putkiasennuksia, sähköasennuksia, maalauksia jne.

Talon ympäri teline

Tuossa jo aikaisemmin kerroin kuinka keväällä tein lähes talon ympäri vaneritelineet. Ne on osoittautuneet todella hyviksi. Tekemiseen meni vain yksi päivä, mutta ne ovat säästäneet aikaa monta viikkoa eri vaiheissa, koska kulkeminen ja esimerkiksi pyörätelineen (alla) ja A-portaiden käyttö on niin paljon helpompaa.

Olohuoneen ulkopuolen teline, jota jatkettiin ylä-ikkunoiden vuorilautojen asennusta varten

Olohuoneeseen tehtiin kakkosnelosista ja laudoista teline, jossa on kahdessa tasossa vanerilevyt. Kun katto on korkeimmillaan 4.3m ja sen yläpuolelle vielä asennetaan villat piti teline laittaa korkeimmillaan 2.8m korkoon. Alemmat tasot molemmin puolin 2m korossa. Reunoille mahtuu vielä pyöräteline tarvittaessa, jonka työtason voi säätää välillä 0,5m- 2,4m. Niiltä pystyykin helposti tekemään sekä katon tuulensuojalevyt, villat, muovit ja kakkoskakkosesta ruoteet muovin ja paneelien väliin sekä paneloinnin ja sähköistyksen. Paneelit, kakkoskakkoset ja kaikki muu lautatavara kannettiin myös sisälle kuiviin tiloihin telineen alle.

Olohuoneen teline

Erittäin näppärä on ollut pyörillä liikkuva teline Speedy, jonka ostin IKHsta. Samoin sen korotusosa 2. Malli on kapea n. 80cm, joten ulkona se liikkui helposti 1,2m leveillä vaneritelineillä ja sisällä tarvittaessa vaikka oviaukkojen läpi purkamatta. Hintaa tuli 650€. On hintansa väärti.
Speedy teline

A-portaat ja Speedy teline

Harmaavesisuodatin ja lokasäiliö eli Katalle vessa 😉 saapui.

Lokasäiliö ja harmaavesisuodatin saapui

Sähköasennuksia

Lattialämmityskaapelit asennettiin ennen valua ja nyt jatkettiin kokoamalla ryhmäkeskus ja laittamalla se seinälle tekniseen tilaan. Pääkeskus siirrettiin väliaikaisesta paikasta lopulliseen paikkaan talousrakennuksen seinustalle.

Pääkeskukselta vedettiin 36m MCMK 4x16+16 maakaapelia ryhmäkeskukselle. Samaan kaapeli-ojaan upotetiin 16mm2 kuparikaapeli maadoitukseksi. Se on sähkösuunnitelman mukaan toisessa päässä pääkeskuksessa ja toisessa päässä ryhmäkeskuksessa kiinni. Ryhmäkeskukseen kytkettiin myös anturan alle ennen valua laitettujen maadoituskuparien päät. Maadoitus on ainakin hyvin tehty.

Ryhmäkeskus Ensto ESSV 345.36 (ilman ulkoisia kaapelointeja)

Ryhmäkeskuksessa pienen ongelman aiheutti kolme Celotron etäohjauksen relettä, jotka ovat kyllä DIN-kiskoon kiinnitettävää mallia, mutta ovat niin syvät, että ne ei mahdu vakio DIN-kiskoon asennettuna kaapin etulevyn alle (kuvassa vihreät oikealla alhaalla). Niitä varten piti laittaa lyhyt DIN kisko suoraan kaapin takalevyyn kiinni.

Ryhmäkeskus kansi kiinni

Kytkettiin tässä vaiheessa pari pistorasiaa teknisen tilan seinälle, niin ei tarvitse enää vetää roikkaa toisesta rakennuksesta. Samoin kytkettiin vesikaivon ja viemärin saattolämmityskaapelit sekä valmius kaivon pumpulle. Niiden maahan laitto ja asennus on parin viikon päästä. Radonimuri kytkettiin myös päälle. Se saakin olla tässä vaiheessa jo käynnissä, niin lattian alta poistuu samalla myös ylimääräinen kosteus.