Ilmanvaihtoputkien asennus

Ilmanvaihdonkin päätin tehdä kunnolla eli putkiliitokset on kumitiivisteillä, mutta sen lisäksi laitoin joka liitoksen vielä kolmella popniitillä ja ilmastointiteippiä päälle. Linjoista riippuen eristeita on kahdenlaisia. 19 mm Armaflex solumuovi raitisilman tulossa ja jäte-ilmalinjassa, joka menee katolle. Raitisilma otetaan itäseinältä. Tämäkin kannattaa suunnitella niin, että raitisilmaa ei oteta etelä tai länsiseinältä, koska kesällä ne seinustat on kuumia. Huoneisiin menevissä linjoissa on 50 mm Isover Climcover eriste. 50 mm riittää, koska kaikki putket tulevat puhallusvillakerrokseen.

Nyt kun katto on vielä altapäin auki, on IV putket helppo laittaa käyttäen pyörätelinettä. Osan putkista sain eristettyä pöydällä ja sen jälkeen nostin ylös. Ylös ei oikein kattotuolien takia voi nostaa 3 metriä pitempää valmiiksi kasattua osaa. Jotkut putkista eristin vasta katoon asennettuna pyörätelineeltä.

Climcover eriste laitetaan putken ympäri, pitkittäisauman päälle 75mm leveä alumiiniteippi, samoin poikittaissaumojen päälle. Lopuksi vielä 30cm välein sinkitty teräslanka ympäri varmistukseksi. Ajan oloon teipin liima saattaa menettää tartuntakykyä.

IV putket eristettynä 50 mm Climcover villalla. Katon välitilaan tein kulkutason 60cm korkeuteen.

Ennen IV-putkien asennusta tein katon välitilaan kulkutason 60cm korkeuteen. Sen alle tulee 55cm puhallusvillaa ja IV-putket jäävät villan sisään.

IV-koneen Vallox 96MV L hankin myöhemmin. Tässä vaiheessa ostin vain liitinosan, jonka kiinnitin kattoon neljällä M8 ruuvitangolla. Kaikkien putkilinjojen asennuksen aloitin siitä, niin sain tarvittavat mutkat ja linjat helpoitin oikeisiin kohtiin.

IV-Koneen päältä lähtee neljä putkilinjaa. Laatikot ovat äänenvaimentimet huoneisiin meno-ja tulolinjoilla. Tässä vielä eristämättöminä.

Armaflex eristys tehdään muotoilemalla solumuovirullasta sopivan kokoisia paloja. Armaflex rulla on n. 1m leveä. Jos esim. tekee 125mm putken eristystä, leikataan ensin (19mm levystä) 490mm levyinen pala. Palan pitkät sivut sivellään Armaflex liimalla, annetaan kuivua n. 10min (kun kynsi ei tartu) ja painetaan yhteen. Liitos pitää heti, mutta kuivuu noin vuorokauden. Syntynyt eristeputki sujautetaan ilmanvaihtoputken päälle. Mitalla 490 se on tiukahko, mutta sen saa hyvin työnnettyä IV-putken päälle.

Alla esimerkki 60° mutkan teosta 125mm putken päälle. Ensin leikataan Armaflex rullasta 490mm levyinen pala. Sitten mitataan putkikulmasta tietyt mitat (A, 2A, B ja 2B, Youtube on ihmeellinen asia putkieristys). Sitten leikataan ao. kuvan mukaiset neljä palaa.

Suikaleet leikattuna

Suikaleiden päät liimattuina

ja lopuksi suikaleet liimataan toisiinsa tietyssä järjestyksessä ja voila 60° mutkaeriste on valmis

Tässä osat itse 60° mutkaan. Kaksi 30° mutkaa ja välissä ulkoliitin.

Tässä IV-koneen liitinosa altapäin ja sen oikealla puolella kaksi äänenvaimenninta eristettynä.

Rakennustelineet

Ajattelin tehdä yhden blogitekstin ihan telineistä, koska niitä tarvitaan vähän joka vaiheessa ja hyvin tehtyinä ajansäästö on moninkertainen verrattuna siihen, että niitä ei tekisi tai käyttäisi vain tikapuita tai jotain pieniä lankkurakenteita. Niillekin on paikkansa ja aikansa. Tikapuita ja lankkuja kannattaa käyttää paikoissa, joissa työskentelee vain muutaman kerran koko talonrakennuksen aikana, mutta useimpiin paikkoihin pitää päästä kymmeniä kertoja eri vaiheissa - laudoitusta, putkiasennuksia, sähköasennuksia, maalauksia jne.

Talon ympäri teline

Tuossa jo aikaisemmin kerroin kuinka keväällä tein lähes talon ympäri vaneritelineet. Ne on osoittautuneet todella hyviksi. Tekemiseen meni vain yksi päivä, mutta ne ovat säästäneet aikaa monta viikkoa eri vaiheissa, koska kulkeminen ja esimerkiksi pyörätelineen (alla) ja A-portaiden käyttö on niin paljon helpompaa.

Olohuoneen ulkopuolen teline, jota jatkettiin ylä-ikkunoiden vuorilautojen asennusta varten

Olohuoneeseen tehtiin kakkosnelosista ja laudoista teline, jossa on kahdessa tasossa vanerilevyt. Kun katto on korkeimmillaan 4.3m ja sen yläpuolelle vielä asennetaan villat piti teline laittaa korkeimmillaan 2.8m korkoon. Alemmat tasot molemmin puolin 2m korossa. Reunoille mahtuu vielä pyöräteline tarvittaessa, jonka työtason voi säätää välillä 0,5m- 2,4m. Niiltä pystyykin helposti tekemään sekä katon tuulensuojalevyt, villat, muovit ja kakkoskakkosesta ruoteet muovin ja paneelien väliin sekä paneloinnin ja sähköistyksen. Paneelit, kakkoskakkoset ja kaikki muu lautatavara kannettiin myös sisälle kuiviin tiloihin telineen alle.

Olohuoneen teline

Erittäin näppärä on ollut pyörillä liikkuva teline Speedy, jonka ostin IKHsta. Samoin sen korotusosa 2. Malli on kapea n. 80cm, joten ulkona se liikkui helposti 1,2m leveillä vaneritelineillä ja sisällä tarvittaessa vaikka oviaukkojen läpi purkamatta. Hintaa tuli 650€. On hintansa väärti.
Speedy teline

A-portaat ja Speedy teline

Harmaavesisuodatin ja lokasäiliö eli Katalle vessa 😉 saapui.

Lokasäiliö ja harmaavesisuodatin saapui

Sähköasennuksia

Lattialämmityskaapelit asennettiin ennen valua ja nyt jatkettiin kokoamalla ryhmäkeskus ja laittamalla se seinälle tekniseen tilaan. Pääkeskus siirrettiin väliaikaisesta paikasta lopulliseen paikkaan talousrakennuksen seinustalle.

Pääkeskukselta vedettiin 36m MCMK 4x16+16 maakaapelia ryhmäkeskukselle. Samaan kaapeli-ojaan upotetiin 16mm2 kuparikaapeli maadoitukseksi. Se on sähkösuunnitelman mukaan toisessa päässä pääkeskuksessa ja toisessa päässä ryhmäkeskuksessa kiinni. Ryhmäkeskukseen kytkettiin myös anturan alle ennen valua laitettujen maadoituskuparien päät. Maadoitus on ainakin hyvin tehty.

Ryhmäkeskus Ensto ESSV 345.36 (ilman ulkoisia kaapelointeja)

Ryhmäkeskuksessa pienen ongelman aiheutti kolme Celotron etäohjauksen relettä, jotka ovat kyllä DIN-kiskoon kiinnitettävää mallia, mutta ovat niin syvät, että ne ei mahdu vakio DIN-kiskoon asennettuna kaapin etulevyn alle (kuvassa vihreät oikealla alhaalla). Niitä varten piti laittaa lyhyt DIN kisko suoraan kaapin takalevyyn kiinni.

Ryhmäkeskus kansi kiinni

Kytkettiin tässä vaiheessa pari pistorasiaa teknisen tilan seinälle, niin ei tarvitse enää vetää roikkaa toisesta rakennuksesta. Samoin kytkettiin vesikaivon ja viemärin saattolämmityskaapelit sekä valmius kaivon pumpulle. Niiden maahan laitto ja asennus on parin viikon päästä. Radonimuri kytkettiin myös päälle. Se saakin olla tässä vaiheessa jo käynnissä, niin lattian alta poistuu samalla myös ylimääräinen kosteus.

Lattiavalun hionta ja smyygilistojen asennusta

Syksy alkaa vähän painaa päälle -satoi jo ensimmäinen raekuuro. Päätin tukkia ikkunoiden rakoja ja aloitin ikkunoiden pellityksen ja smyygilistojen tai toiselta nimeltään vuorilautojen asennuksen. Ne näyttää ihan kivoilta. Väri on sama kuin räystäslaudoissa, Tikkurila Pika-Teho F462.

Ikkunoiden vuorilaudat asennuksessa. Kuvassa näkyy myös pari följäriä eli pitkän seinän jäykistettä. Ulko-ovena on väli-aikaisesti vanerilevy.

Alapelti tuli Kuusamon paketin mukana. Siihen pitää tehdä pienet leikkaukset kulmiin, jotta se istuu paremmin ja piti myös taivuttaa päätykantti pystyyn sivusmyygilaudan alle. Päätin tehdä sivuvuorilautoihin pienet 1cm korkeat ja 2cm leveät urat, joista läpi pelti tulee. Näin pellin päädyn saa pystyyn pystysmyygin alle ja vesi ei valu raosta rakenteisiin.

Leikkaukset alapelllin kulmassa

Valu oli puolitoista viikkoa muovin ja maanerotuskankaan alla kostea. Näin syksyllä kosteuden ylläpito onnistuu paremmin kuin kesällä. En lisännyt välillä yhtään vettä muovin alle ja valussa oli edelleen vettä pinnassa. Lattian pinnasta pitää hioa siihen noussut sementtiliima, jotta valu pääsee kuivumaan ja että myöhemmin asennettavat esim. laatat tarttuvat betoniin. Sementtiliima ei pysy betonissa hyvin ja se irtoaa laattoineen jos ei sitä hio.

Otin muovit ja kankaat pois ja annoin pinnan kuivua yön yli. Seuraavana aamuna hain Ramirentiltä lattian hiontalaitteen ja ostin 16 karkeusasteen hiontapaperin. Siitä en tullut ottaneeksi kuvaa, mutta se on tälläinen.

Columbus lattianhiontakone

Laite maksoi 40€/pv ja hiomalaikka 20€. Yksi laikka riitti käytössä 90m² alueelle hyvin. Lisäksi vuokrasin teollisuusimurin. Sitä ei tarvinnut kytkeä hiontakoneeseen, koska hiominen ei pölissyt, mutta hionnan jälkeen sai kaiken pölyn pois lattialta.

Hiomalaitteen käyttö on aluksi aika vänkä. Kannattaa aloittaa keskeltä lattiaa, koska tottumattomalle se ampaisee sivulle nopeasti. Huomasin, että jos ei paina ohjausvarresta, niin se lähtee oikealle. Käynnistäessä kannattaa painaa vartta alaspäin kevyesti ja pidellä tukevasti, niin se pysyy paikallaan. Jos painaa paljon, se lähtee vasemmalle. Noin vartissa oppii hallitsemaan laitteen ja voi mennä myös seinän vierustoja. Nurkat pitää vielä vedellä vingulla, jossa on timanttihiomalaikka. Sellaisen olin ostanut aikaisempaa keittiöremonttia varten.

Lattiavalu

Lattia-Aaltonen Hämeenlinnasta teki hyvää työtä lattian valussa. Aloitettiin aamulla klo. 7 ja valmista oli klo 12. Aamulla katsottiin alueet, joissa on kaadot ja laitettiin tasolaseri tonnin merkkiin eli 1000 mm valmiin valun pinnasta.

Sähkärin kanssa oltiin laitettu kaapelit kiinni teräksiin. Aaltonen sanoi, että lattialämmityskaapelit pitäisi sitoa 30cm välein nippusiteillä, muuten pumpusta tuleva massan paine liikuttaa liikaa johtoja. Olimme laittaneet nippareita paikoittain metrin tai puolentoista välein. Siinä sitten äkkiä ennen valun alkua laitoin vielä 200 nipparilla kaapeleita paremmin kiinni teräksiin. Ja tottahan se oli, että muuten olisi kaapelit menneet jopa päällekkäin, mikä ei tietenkään ole sallittua.

Liippauksen jälkeen näytti aika tasaiselta

Betoni oli lattiabetonia, max 16mm kiviä ja notkeus S3. Mitään lisä-aineistuksia ei tarvittu. Teoriassa laskin, että menisi 6.5m3. Aaltonen suositteli ottamaan 7.5 ettei lopu kesken. Olin sopinut betonifirman kanssa, että mahdollisesti ylimääräiseksi jäävän voi palauttaa pumppu-autolla hintaan 80€ puoli kuutiota. Sen verran sitä suurin piirtein jäikin.

Timo Aaltonen hiertää ja liippaa

Pumppu-auto oli paikalla kaksi tuntia. Sen verran betonin levitys ja linearisointi vei aikaa. Linearisoinnin jälkeen Aaltonen odotti n. tunnin, että massa vähän jäykistyy ja aloitti hierron ja liippauksen. Siinä hän oli polvillaan teräslevyn päällä, jonka halkaisija oli noin metri. Levyssä oli reunat pyöristetty ylöspäin, joten hän vain työnteli itseään betonin päällä. Jälki oli tosi sileää. Hienoa kun sen osaa.

Linearisoinnin jälkeen pinnassa on vielä epätasaisuuksia

Virittelin roikilla kattoon neljä 20W ledi lamppua edellisenä iltana, muuten olisikin ollut liian pimeää varsinkin sateisena aamuna klo 7.

Pumppu-autosta tavara lattialle

Valua seuraavana aamuna lattia kestää kävelyä. Silloin kastellaan pinta ja laitetaan valun päälle maanerotuskangas, joka kastellaan märäksi. Maanerotuskankaan päälle vielä muovi. Näin lattia saa olla kaksi viikkoa. Betoni kovettuu vain jos se on kostea ja kahdessa viikossa se kovettuu niin paljon, että se kestää kuivumisen aikaista kutistumista halkeilematta. Teoriassa asia on näin, mutta todellisuudessa vain pyöreä valu ei halkeile. Jos valussa on epämäärisiä muotoja tai pilareita keskellä kuten meillä, ei valu pääse kutistumaan tasaisesti ja jonnekin tulee halkeamia joka tapauksessa. Ne ei ole kuitenkaan ongelma ja ovat pieniä, jos tosiaan valu on kaksi viikkoa kostea ensin.

Linearisointi menossa

Lattialämmitys ja betoniteräsverkot

Betoniteräsverkot kokoa 5x2m tuli aseteltua lattialle 25mm korotusnappuloiden päälle. Samoiten valoin ylimmän kevytbetoniharkkokerroksen takan kohdalle, kun lopullinen lattian korko tuli jäädytettyä. Mittailin metrin välein styroksin korkoja. Pääasiassa korot on 2cm sisällä, joten tavoite valun korko on 8cm välillä 7-9cm. Takan harkkoja leikkasin matalammiksi rälläkällä, että sain ne muurattua juuri tuohon samaan korkoon. Takan harkkojen, pilareiden ja seinien liityntään laitoin solumuovista irroituskaistan. Lattiavalu ei saa kantaa yhtään muiden kantavien rakenteiden suhteen vaan sen pitää voida painua itsenäisesti tai muuten valuun tulee halkeamia ja pahimmassa tapauksessa lattialämmityskaapeli vioittuu.

Lattialämmityskaapelit ja betoniteräsverkot

Ennen teräsverkkojen asennusta laitoin seinille suojamuovit koko seinän korkeudelta. Ne oli helpointa laittaa ennen teräsverkkoja, koska piti nitoa niin ylhäältä, että tarvittiin A-porrasta. Muovilla on päällystetty kaikki seinät ja ikkunat. Betonia saattaa valussa roiskua jopa kolmen metrin korkeuteen ja se polttaisi hirteen jäljen, joka ei lähde pois.

Lattilämmityskaapelit asennettiin sähkömiehen kanssa nippusiteillä betoniteräksiin. Nippusiteitä on n. 30 cm välein, jotta kaapelit ei valun aikan liiku. Tavoite-etäisyys on n. 20cm ja ne ei saisi joutua 7cm lähemmäksi toisiaan. Kaapelit on Enston 600W, kolme kertaa 900W, 1600W ja 1800W.

Sähkönsyötölle ja lämpötila-anturille sähkäri taivutteli putket. Ne laitettiin nipparilla harjaterästankoon, jonka naputtelin styroksien läpi sepeliin asti pystyyn.

Pilarin juuressa on solumuovia kolmen sentin kerros. Näin lattiavalu pääse painumaan pilarin perustuksen päällä itsenäisesti.

Teknisen tilan lattiakaivo on kuivakaivo ja johdetaan suihkuhuoneen kaivoon, jossa on vesilukko.

Teknisen tilan lattiassa on kuivakaivon lisäksi viemäri lämminvesivaraajan takana. Siihen voi valuttaa varaajan testivedet ja johtaa varaajan päällä olevan ilmanvaihtokoneen kondenssivedet. Lämminvesivaraajan takaosassa on syvennykset tämän putken vetämiseksi.

Teknisen tilan ja suihkuhuoneen kulmiin löin metrin harjateräkset. Ne on merkkinä valumiehille kaatojen tekemiseksi. Muissa huoneissa ei ole kaatoja vaikka esim vessoissa on lattiakaivot varuiksi.

Kuvan ottamisen jälkeen muurasin betonikakulla vielä kaikki lattiakaivot oikeaan korkoon ja vaakasuoraan.

Lattiavalu on tulevana keskiviikkona.

Lattian eristeen ja vesiputkien asennus

Lattian eristeen alla oleva sepeli saatiin +/- 1cm tarkkuudella suoraksi. Oli aika hankala homma, mutta helpotti eps levyjen asennusta. Onneksi tuli jo perustusvaiheessa tasattua sepeli oikeaan korkoon. Tässä vaiheessa sepelin lisäys tai poisto ovien kautta kottikärryllä olisi ollut hankala homma. Nyt piti vain tasata teräsharavalla sepeli oikeaan tasoon. Lattian korossa on ehkä pari senttiä pelivaraa. Jos sepeli jäisi liian alas, voisi laittaa vielä yhden 25mm eps levyn, mutta näyttää siltä, että eps levyjen laiton jälkeen ollaan juuri tavoitekorossa suhteessa hirsiseiniin.

Osittain käytin 10cm eps-levyja. Niillä alueilla, joissa on vesiputkia, laitettin neljä 5cm kerrosta. 10cm levy kestää hyvin kävelyä, vaikka pientä epätasaisuutta olisi sepelissä, mutta 5cm levy vaati kyllä ihan suoran sepelin tai halkeaa kävellessä.

Makuuhuoneen nurkasta kuvattuna

Kylmän veden pex-putket laitettin ensimmäiseen 50mm eps levyyn ja lämpimät kolmenteen kerrokseen. Näin kylmä vesi pysyy kylmänä ja lämmin lämpimänä, vaikka varaajalle olisikin matkaa 10m. Lopuksi pex putkien viereen painoin metrin harjateräksen eps levyjen läpi sepeliin. Kiinnitin putket teräkseen. Näin pex putket pysyvät paikallaan ja suorana valun ajan. Pex putket laitettiin seinälinjan kohdalta ylös. Yläpäähän tulee 50cm korkeuteen seinään sisään hanakulma.

Jakotukille tulevat putket

Merkkasin tussillä seinät ja ovet eps-levyyn, jotta lattialämmityskaapelit on helpompi asentaa oikeaan paikkaan. Kaapeleita ei saa laittaa seinän alle, jotta seinän alajuoksun kiinnitysruuvit ei puhkaise kaapelia. Merkkauksessa lasermitta oli kyllä näppärä. Mitat sai helposti paikoilleen, kun lasermittari pysyi styroksin päällä paikallaan ja säteen sai helposti kohdistettua hirsiseiniin.

Lämpimän veden PEX putket kolmannessa EPS kerroksessa.

Samuli Salo asensi PEX putket. Siinä ei kauaan mennyt. Itse olin pullonkaula, kun sahasin ja asensin toisen ja kolmannen kerroksen styrokseja. Putki-asennuksessa meni vain kolme tuntia.

Suihkuhuone ja WC. Suihkuhuoneen lattiakaivoon tulee vielä 32mm putki teknisen tilan kuivakaivosta.

Tuulikaapista kuvattuna. Oikealle toinen WC. Takan montusta puuttuu vielä yksi harkkokerros.

Pilareiden juureen liimasin vielä radonmuovista palan, niin ei mahdollinen radon pääse siitäkään huonetiloihin. Näkyy kuvassa alla.

Kylmän veden PEX putket laitettiin ensimmäiseen EPS kerrokseen. Tässä keittiön putki.