Terassin ruuvipaalut

Tähän aikaan vuodesta moni miettii terassin tekoa. Meille niitä on tulossa kolme, tosin vasta myöhemmin ensi vuonna. Tein kuitenkin yhden oleellisen valmistelun eli perustukset jo nyt. Alla pari vinkkiä tähän hommaan.

Keväällä maa on märkää ja ruuvipaalu uppoaa paremmin maahan, jopa savimaahan, jos se on märkää. Pohjan kaivun yhteydessä nähtiin, että maa on silttiä ja moreenia, joissakin kohti kivistä, joten tarvitaan vähän tuuria, ettei iso kivi satu juuri ruuvipaalun kohtaan.

Ruuvipaalun asennus koneen painon avulla. Rautakanki kiertotyökalussa.

Miksi sitten ruuvipaalu. Jos maa olisi routimatonta esim. hiekkaa tai soraa, ei perustuksia tarvittaisi. Suoraan soran päälle vain betonilaattoja, harkkoja ja muuta vastaavaa. Meillä kuitenkin maa on routivaa ja rannan puoleiset terassit kahden metrin korkeudessa, joten kunnon tuenta tarvitaan. Taloa lähimmät paalut tein betonista sokkelin valun yhteydessä, mutta kauemmat päätin tehdä ruuvipaaluilla. Betoninen terassin tuenta on tosi työläs - tarvitaan maan kaivu, anturan valu, pylvään valu, routa eristeet ja maan täyttö. Ruuvipaalu vain kierretään tarpeeksi syvälle mielellään routarajan alapuolelle. Eteläsuomessa routa voi mennä 1,5m syvyyteen, mutta useinmiten alle metriin.

Etupihalla teknisen tilan oven eteen tulee portaat, jonka tuennaksi laitoin kaksi 1,2m pitkää ruuvipaalua. Ne upposi mukavasti rautakangella kiertämällä, johtuen varmaankin siitä, että se kohta oli täyttömaata anturan vieressä.

Takapihan terasseihin tulee yhteensä kahdeksan ruuvipaalua. Kolme niistä meni käsin kiertämällä vain 70 cm syvyyteen. Sitten vastaan tuli varmaankin kuiva kova savi. Oman painon avulla ruuvi ei kiertynyt yhtään syvemmälle - pyöri vain paikoillaan. Onneksi samaan aikaan pihalla oli pieni kaivuri tekemässä viimeisiä maan muotoiluja. Keksin pyytää kuskia laittamaan kauhan nurkan paalun päähän ja painamaan kevyesti samalla kun kiersin kangella. Painui hyvin. Kaivurin lisälaitteena myytävät hydraulikiertimet maksavat 3000€, joten harva maa-urakoitsija niitä hankkii. Käyttöä on aika vähän. Mutta tätä konstia en ole kuullut kenenkään kayttävän - joten vapaasti idea käytettävissä. 😃

Ruuvipaalun asennus rautakangella

Pihalle olen levittänyt maanerotuskangasta ja kulkuväylät jo peittänyt sepelillä. Maanerotuskangas on  laajalti levitetty pihalla, jotta rikkaruohot ei kasvaisi. Varsinaiseen nurmikon tekoon kun päästään vasta heinä/elokuussa. Nurmen alle tulee 20cm multaa maanerotuskankaan päälle.

Takka

Takaksi ollaan mietitty kahta eri periaatteelista vaihto-ehtoa. Joko tuplakierrolla varustettu varaava takka tai kiertoilmatakka. Kiertoilmatakan hyvä puoli on se, että talvella se lämmittäisi nopeasti ylläpitolämmöstä normaaliin huoneenlämpöön.

Hormiksi olin jo valinnut talon suunnitteluvaiheessa Schiedel Isokern piipun 160mm hormilla. Se on ulkomitoiltaan 360x360. Hormin paikka piti aika tarkkaan katsoa jo suunnitteluvaiheessa, jotta se ei osu tiilikaton sisäjiiriin. Se on laitettava takan oikealle puolelle. Kuusamon suunnittelija otti tämän huomioon, samoin kuin katon tukirakenteiden paikat.

Nykyisin kaikki uudet hormit on suunniteltava T600 paloluokkaan eli minimi-etäisyys palaviin rakenteisiin Isokern hormilla on 50 mm.

Isokern hormi on rakenteeltaan yksinkertaisin eli ei tarvita sisäpiippua, sisäeristettä ja ulkokuorta erikseen, joten se on nopea muurata latomalla neliömäiset harkot päällekkäin. Ohutsaumaan tulee Schiedel hormiliima ja samalla saa tilattua sopivat piipun hatun, pellityssarjan, savupellin ja nokiluukun ja muita tarvikkeita. Materiaalien hinnassa ei ole eroa monimutkaisempiin rakenteisiin tai tiilestä muurattavaan hormiin.

Takan perustus tehtiin niin, että takka voi olla max 900 leveä ja 600 syvä. Takan takana on seinä, jonka muuraan Leca Easylex harkoista. Tarkoitus on pinnoittaa takka, hormi ja takaseinä samalla tavalla.

Yksi vaihto-ehto on Warma-uunien malli 75 PP Air. Se on varaava takka.

Warma 75 PP Air

Toinen vaihtoehto olisi kiertoilmatakka Warma KIT 75 KFD.

Warma KIT 75 KFD

Nämä ovat sopivan kokoisia ja suhteellisen edullisia. Hintaluokka on n.2500-3000€. Molempiin saa tuloilmakanavan suoraan palotilaan. Molempiin saa myös hormiliitännän takan oikealle puolelle yläliittymällä.

Kävin tehtaalla Uudessakaupungissa tutustumassa Warma Uunien takkoihin, koska niitä ei ole näytillä kaupoissa. Halusin olla varma, että kaikki yksityiskohdat ja mitoitukset täsmää. Käynnin perusteella päädyin malliin Warma 75 PP Air. Todennäköisesti otetaan se harmaalla etuseinän kaakeloinnilla, jotta mustuminen olisi pientä (helppo pyyhkiä puhtaaksi) ja terävillä kulmilla (ei viistottu kuten kuvassa). Ainoa negatiivinen puoli siinä on klapien vaakaladonnassa pieni klapikoko -max 26cm. Jos klapit on pitempiä ne on ladottava kallelleen takaseinää vasten. Se on kuitenkin pienipäästöinen ja tehokas pieneksi takaksi. Eikä ulkonäössäkään ole moittimista. Hinta/laatu on kohdillaan, varsinkin kun se on nyt tarjouksessa kesäkuun toiseen päivään asti.

Takan takana on 1.5m pitkä harkkoseinä. Vino katkoviiva kuvassa on tiilikaton sisäjiiri.

Takan layout

Schiedel Isokern hormiharkko

Korvausilma takan alle ja ilman jakoperiaate

Ilmanvaihdon jatkosuunnittelua

Joulukuussa kirjoitin, että rakennusprojekti jää lomalla ja palataan asiaan keväällä. Nyt alkaa olla sen aika. Talvella on ollut aikaa perehtyä tarkemmin muutamiin osittain avoimiin asioihin kuten ilmanvaihto, keittiö, kodinhoitohuone ja takka. Tässä kirjoituksessa avaan ilmanvaihtoa ja seuraavissa kirjoituksissa keittiöta, kodinhoitohuonetta ja takkaa. Yleisön pyynnöstä Katakin :-) saattaa aktivoitua ja kirjoittaa jotakin noihin liittyen plus pihasuunnitelmasta, jota on aloitettu.

KVV suunnittelija teki perussuunnittelun ilmanvaihdosta vuosi sitten, mutta täytyi itse vielä perehtyä asiaan tarkemmin. Oltiin jo aikaisemmin päätetty, että kärynpoisto liedeltä ei yhdisty samaan lämpöä talteenottavaan systeemiin kuin kaikki muut poistot. En täysin luota, että rasvanpoisto liesituulettimessa kykenisi puhdistamaan ilman niin, että sen voisi ohjata lämmöntalteenottokennoon. Kennohan pitää puhdistaa vähintään kerran vuodessa ja kotona olevasta kennosta tiedän, että ne kanavat on kapeat ja olisi hyvä välttää kaikkea pölyä putkissa puhumattakaan rasvasta, joka tukkisi helposti kanavat ja lämmön talteenotto ei olisi tehokasta. IV-koneessahan on suodattimet sekä tulevalle että lähtevälle ilmalle ennen kennoa, mutta olen huomannut että suodattimiin jää helposti ohivirtausta, jos ei ole vaihdossa tarkka (ja vaikka olisikin).

Ehkä oleellisin asia, jotta ilmanvaihto koneellisesti toimisi oikein, on huolehtia paineensäädöstä. Normaalikäytössä ilmanvaihto säädetään niin, että tila on lievästi alipaineinen. Tulevan ilman määrä säädetään hieman pienemmäksi kuin poistoilman. Kuitenkin kaksi asiaa luo helposti ongelman eli keittiön kärynpoisto erillisillä puhaltimella ja takka. Molemmat aiheuttavat suuren alipaineen, jos asiaa ei toteuteta oikein tai vaihtoehtoisesti takka ei vedä.

Liesituulettimen vaikutus ilmanvaihtoon

Esimerkiksi noin 100 m2:n kokoisessa talossa hyvää sisäilmanlaatua vastaavalla noin 0,5 dm3/s ilmavirralla lattianeliötä kohti ilmanvaihdon kokonaisilmavirta olisi noin 50 dm3/s, kun liesituulettimen poistoilmavirta voi olla jopa 50-150 dm3/s. IV-suunnitelman mukaan tuloilma tulisi olla meillä 60dm3/s ja poistoilma 63dm3/s. Liesituulettimen vaikutus on siis kompensoitava IV-koneella automaattisesti.

Takan vaikutus ilmanvaihtoon

Takan vaatima korvausilma kannattaa johtaa suoraan takan alle ja se ohjataan takan sisällä suoraan palotilaan (ei kulje huoneilman kautta). Tämän tarkoitus on tietysti se, että lämmitys on tehokkaampaa, kun ei tarvitse käyttää takan korvausilmana jo lämmitettyä huoneilmaa. Palotapatumalle ei ole merkitystä onko korvausilma 20 asteista vai -20. Joka tapauksessa hyvin palava koivu palaa monen sadan asteen liekillä ja hormista poistuu 100-300 asteista ilmaa riipuen takkatyypistä. Takka vaati paljon korvausilmaa ja useinmiten  alle 11 kW takoilla korvausilmakanava pitää olla 150mm samoin kuin takan hormi.

Toisin sanoen, jos takalle tulee korvausilma suoraan ulkoa takan sisälle (ei huoneilman kautta) ja takan luukut pidetään kiinni, se ei juuri häiritse ilmanvaihtoa. Jos tätä korvausilman toteutusta ei ole suunniteltu jo perustuksen teon yhteydessä - ollaan helposti vaikeuksissa ja takka ei vedä, koska ilmanvaihto alipaineistaa talon (saattaa jopa ottaa ilmaa takan hormista väärään suuntaan ja sisälle tulee savun hajua ja tuhkapölyä).

Ilmanvaihtokone

Oltiin siis jo valittu Valloxilta sopivan kokoinen (096) lämmöntalteenottava kone Vallox 096 L. Piti vielä valita, ottaako sen yksinkertaisemmalla ohjauksella eli 096 MC L vai kehittyneemmällä ohjauksella 096 MV L. L tarkoittaa putkiliitynnän layouttia - toinen putki layout vaihtoehto on R.

Vallox 096 MV IV-kone

MV mallissa on mm. ohjelmoitavissa

• "Kotona"-tila perusilmanvaihdolle,
• "Poissa"-tila, kun koti jää tyhjilleen ja ilmanvaihto asettuu pienemmälle säästäen energiaa,
• "Tehostus"-tila, kun talossa on paljon vieraita, jolloin lämpö ja sisäilman hiilidioksipitoisuus voivat nousta liikaa ja huoneessa tuntuu tunkkaiselta,
• "Takkatoiminto" helpottaa takan sytyttämistä (hetkellinen ylipaine huoneistoon)

MV mallissa on myös sissänrakennettu kosteusanturi, jolla voidaan ohjelmoida esim. hetkellinen tehostus, kun joku käy suihkussa. MV malliin saadaan myös ohjelmoitua tuloilman lisäys, silloin kun liesituuletintä käytetään (esim. tulo 70%, poisto 40%). Sopiva liesituuletin, josta ohajustieto saadaan, on esim. Vallox LTC. Kun LTC mallin käynnistää aukeaa kanavasulku ja tieto siitä välittyy IV koneelle, joka lisää tuloilman määrää.

Valitsen MV mallin, se on vain pari sataa kalliimpi mutta sillä täyttyy useampi tarve.

MV mallin käyttöliittymä seinä-asennuksena (olohuoneessa)

Liesituuletin Vallox LTC, jossa on tasavirtamoottori kolme-asentoisella puhallinnopeudella ja jonka sulkuläppä sulkeutuu koneellisesti (ei vedä ulkoilmaa kun ilmanvaihto on alipaineninen) ja josta saadaan IV-koneelle tieto tuloilman kompensoitia varten

Liesituuletin Vallox Capto LTC

Kytkentä-esimerkki.

Yksi kytkentävaihtoehto: Vallox 096, MyVallox seinäkäyttöliittymä ja Vallox LTC liesituuletin

Kiitos lukijoille - nyt jäämme talvitauolle

Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille! Nyt tuleekin tauko päivityksiin, koska talven aikana ei ole tarkoitus rakentaa. Hommat jatkuu huhtikuussa. Jos teillä on kysyttävää tai kommentoitavaa, vastailemme kyllä mielellämme.

Vuosi on vierähtänyt suunnittelun aloituksesta ja puoli vuotta on rakennettu. Aika on mennyt nopeasti ja toistaiseksi mitään isompia ongelmia ei ole tullut (knock on wood).

Mukavaa hommaa, jos tälläisesta tykkää, mutta toisaalta ihan mukava on jäädä välillä tästä lomallekin.

Ulko-ovina on purkumökin ovet rakennusajan.

Pääovena vaneri :-). Teknisen tilan ovena vanhan saunan ovi.

Sehän alkaa näyttää ihan talolta

Hyvää Joulua ja Hauskaa Uutta Vuotta!

Toivoo Puutikkalan väki.

Katon eristys

Katon eristys aloitettiin olohuoneesta. Olohuoneen sisäkatto on kalteva 1:2. Ensin kattopaarteisiin laitettiin reunarimat 8cm aluskatteen alapuolelle, joihin ruuvattiin tuulensuojagyprokit. Tuuletusraoksi jäi siis n. 8 cm. Kattopaarteissa on sivureiät, joista ilma virtaa myös sivusuunnassa paarteiden välitilassa. Tiilikaton läpi on vielä kaksi Vilpen harjatuuletinta, joten tuuletusväli on räystäältä harjalle asti. Tämähän on tärkeää, jotta kondenssivesi kuivattuu.

Olohuoneen eristeenä on 450 mm lasivillaa, villan alla muovi ja koolaus kakkoskakkosilla. Olohuoneeseen tulee kuusipaneeli sisäkattoon. Koolauksen tein 60 cm jaolla, koska paneeli kestää taipumatta harvemman jaon. Villa on Isover KL-36 150x870x565. Se on optimaalinen kun paarreväli on 90 cm. Joissakin kohtaa jouduin tukemaan villaa naulaamalla neljän tuuman naulan paarteen alareunaan (naula tuuman verran puun sisään), ennen kuin muovi ja koolaus oli paikallaan.

Muualle tulee puhallusvilla ja muitakin pintamateriaaleja kuin kuusipaneeli, joten muualle tein koolauksen 40 cm jaolla. Koolaus kiinnitettiin kattotuoleihin 6x80mm ruuveilla.

Olohuoneen katon pääty telineiltä kuvattuna

Olohuoneen päädyissä on ylhäällä pienet seinämäiset osat, joihin tuli 125-200mm kivivillaeristys.

Olohuoneen katon eritys menossa. Tässä kohtaa näkyy ylimpänä myös sisäjiirin laudoitus ja aluskate, koska tuulensuojagyprok on vielä kiinnittämättä.

Kosteussulun läpiviennit tein kumisilla Roflex valmispaloilla, jotka teippasin muoviin Sitko teipillä. Muualla kosteusulun teippauksessa käytin tavallista kosteuseristeteippiä.

Teknisen tilan ja suihkuhuoneen kattoa

IV putkien päät kiinnitin teräspannoilla koolaukseen muovin alapuolelle. Sen takia lyhyt koolausrima tässä.

Paroc puhallusvillan puhallus oli tehty tunnissa. Villaa tuli 55 cm ja se ei juurikaan painanut muovia alaspäin. Kivivillan paino on n. 35 kg/m³, joten koolauksen välissä muovia painaa vain n. 5-8kg.

Joissakin kohtaa ilmastointiputken alapuolelle jäi koloja. Täytyy joskus myöhemmin työnnellä villaa välikatolla, niin saa ne tasoitettua. Villan päällähän ei saa liikku, mutta minulla on aika kattavasti lautataso n. 65cm korkeudella välikatolla, jossa voi liikkua. Puhalluksen ajan vain osa laudoista oli kiinnitetty, jotta villan saa puhallettua tason alle (vain kaksi viiden tuuman lautaa vierekkäin).

Puhallusvilla asennettuna

Laitoin ylläpitolämmityksen +8 °C päälle. Nyt huvila onkin valmis talvea varten, juuri sopivasti ennen pakkasten tuloa.

Jätevesijärjestelmän asennus

Jätevesijärjestelmä on kaksoisviemäröinti ranta-rakentamismääräyksistä johtuen. WC vesiä ei saa imeyttää tontille.  Sen takia lokasailiö Wavin Labco 5400 asennettiin erikseen talon päätyyn. Piti kaivaa kuoppa, jonka pohja tuli 1.8 m alemmas kuin sokkelista ulos työntyvä viemäri. Oli vähän tuuria, koska juuri siinä tuli kallio vastaan. Pohjalle laitettiin 20cm 8-16mm sepeliä. Samaan pohjatasoon tuli myös harmaavesisuodatin Wavin Labco Biorami 500. Pohjan tasalle laitoin sepelin sisään salaojan, joka johtaa tontin rajalle ojaan.

Lokasäiliö on ankkuroitu muutamalla ristiin laitetulla maanerotuskankaalla. Ne on 10m pitkiä ja ulottuvat säiliön yli. Liepeiden päälle laitettiin sepeliä ja soraa painoksi.

Viemäriputkien molemmissa päissä on sarana toteutettu kahdella 15° muhvikulmalla. Ne varmistavat, että jos säiliö roudan tms. vaikutuksesta vähän liikkuisi, ei se rikkoisi päissä olevia liityntöjä.

Pohjalta on kuitenkin yli 2m  maan pintaan, joten roudan ei pitäisi vaikuttaa. Teippasin varmuuden vuoksi harmaavesilinjan putkeen n. 18m matkalle saattolämmityskaapelin.

Molempien säiliöiden päälle tuli vielä styroksia ja 50cm maata päälle.

Etualalla sähkökaapelin suojaputkia, salaojan tarkastuskaivo ja sen takana lokasäiliö ja harmaavesisuodatin

Harmaavesisuodatin on 5 henkilön kuormalle mitoitettu kaksi-osainen suodatin. Ensimmäinen kammio on rasvanerottelu ja toinen on biosuodatin. Sen purkuputken kautta vesi imeytetään tontille. Harmaavesisuodattimen tuloputkeen laitoin valmiuden 50mm viemäriputkelle, jos joskus myöhemmin rantasaunan harmaavedet pumpattaisiin ylämäkeen suodattimeen. Nythän sitä ei tarvita, koska siellä on vain kantovesi.

Harmaavesisuodatinta en ankkuroinut, koska ensimmäinen kammio on normaalisti täynnä vettä ja järjestelmä on loivassa rinteessä. Alle tuli vielä sala-oja, joka toivottavasti pitää veden pinnan alhaalla syksyisin ja keväisin. Ainakin nyt syksyllä kaivanto oli ihan kuiva. Pohjavesihän on normaalisti vielä 1,5m alempana.

Yleensä tasamaalla nämä säiliöt kannattaa kyllä ankkuroida, ettei pohjaveden nousu pullauta tyhjää säiliötä maan pinnalle.

Harmaavesisuodatin, kyljessä saattolämmityskaapeli.

Talolta tuleva sala-oja yhtyy viemärijärjestelmän alta tulevaan sala-ojaan y-liittimellä. Katolta tulevat rännivedet ohjataan kolmatta putkea pitkin alemmas tontin rajalle ojaan. Kaikkiin kolmeen laitoin viimeiseksi 6 m salaojaputken, joiden ympärillä on 20cm sepelia ts.tarkoitús on imeyttää vedet maahan, varsinkin jos talvella purkuputkien päät jäätyvät. Se jää nähtäväksi miten se purkuputki käyttäytyy.

Purkuputket salaojalle, sadevesille, ja harmaavedelle

Samalla kun viemäreitä asennettin, laitettin myös kolme pylväsvalaisinta pihalle ja maakaapeli autolämmitystolpalle.

Illalla piha näytti tältä, kun oli myös muutama kivi nostettu reunustamaan.

Lokasäiliö peiteltynä ja pylväsvalaisimet paikallaan.

Porakaivo

Poratessa kallio löytyi jo kahden metrin syvyydestä, mutta se oli aika rikkonaista aina kuuden metrin syvyyteen asti, joten teräksinen maaputki porattiin 9 metrin syvyyteen. Se estää kivien, pintavesien ja muuten huonon veden pääsyn kaivoon, jota kalliossa selvästikin oli alle 6 m syvyydessä. Ensimmäisen putken päässä on maakenkä, joka poraa tietä putkelle. Kolme kolmen metrin teräsputkeä hitsattiin päittäin porauksen edetessä.

Piti porata 120 metriä syvä kaivo, koska vettä löytyi vasta 90m jälkeen. Se on aika mielenkiintoista, vaikka vieressä on järvi. Porari sanoi, että se on aika tyypillistä, että järven vieressä ei ole kalliossa vettä. Eli kallio on erittäin yhtenäistä, vain vähän halkeamia.

Poraus menossa

Kolme kolmen metrin teräsputkea hitsattiin päittäin.

Poraushiekkaa eli porasoijaa.

Seuraavana päivänä pienellä kaivurilla kaivettiin putkioja kaivolta talolle n. 10m.

Putki-oja talolta kaivolle. Perällä näkyy porakaivon teräksinen maaputki.

Teräsputken sisään tulee muovinen kaivoputki, joka estää raudan liukenemisen kaivoon.

Vesijohto, saattolämmitys ja sähkö pumpulle

Maaputken sisään asennettiin 9 metrin muoviputki, jonka alapäässä oli tiiviste maakenkää vasten, joten raudan ei pitäisi liueta kaivoon.

Laitoin vesiputkelle vielä saattolämmityskaapelin, vaikka vesiputki on 1,5m syvyydessä ja styroksia tulee vielä päälle, joten sen ei pitäisi jäätyä kovallakaan pakkasella. Teräsputken ja muoviputken läpi kylkeen tuli satulaliitin, jonka kautta vesi virtaa putkeen. Sisäkautta liittimen saa irti ja kaivon voi huoltaa tai vaikka pumpun nostaa huoltoa varten tarvittaessa.

Pumppu asennettiin sadan metrin syvyyteen.  1,1 kW Grundfos pumppu (2A-23) tuottaa n. 1,8m³/h. Totesin sen itsekin, kun 60 litran saavi täyttyi noin kahdessa minuutissa. Vielä ei asennettu painesäiliötä tai mitään muutakaan vesijohdotusta. Ainoastaan putki tekniseen tilaan, jossa on kynsiliitin 22 mm letkulle. Pumpun voi käynnistää sähkökeskukseen asennetusta moottorinsuojakytkimestä. Koska ei ole painesäiliötä ja painekytkintä, pumppua voi käyttää vain letku auki eli ilman vastapainetta n. 10-15 minuutin jaksoissa per tunti.

Olen nyt kolmen päivää aikana pumpannut kahdeksan tuntia vettä jaksoissa kymmenen minuuttia pumppausta ja tunnin tauko. Eli yhdessä jaksossa noin 300-400 litraa. Veden tuotto on siis ollut ainakin 3000 litraa per vrk. Vedessä oli sameutta eli porauspölyä n. kaksi päivää. Kolmantena vesi kirkastui. Toistaiseksi veden laadusta ei voi sanoa mitään. Kaivoissa ja porakaivoissahan erityisesti on aina riski, että vesi sisältää arseenia, mangaani, rautaa tai jotain muita haitallisia aineita. Sen tietää vasta ensi vuonna, kun veden laatu testataan.