Takan muuraus

Takka muurattiin tai tässä tapauksessa elementit liimattiin yhtenä päivänä ja edellisenä tehtiin hormi Isokern harkoista. Takan takana näkyy muovilla ja vanerilevyllä suojattu harkkoseinä, jonka jo pinnoitin antiikkilaastilla harjaamalla.

Takka on siis mallia Warma-uunit Valkea 75 PP AIR kaakeleilla ja korvausilmajärjestelmällä.

Takka ja hormi pohjustettuna ilman luukkuja

Isokern hormielemettien lisäksi tilasin samalla pellityssarjan hattuineen. Peltien asennus oli helppoa, koska ne oli valmiiksi leikattu ja kantattu. Ainoastaan alempi kasettipelti piti leikata katon kaltevuuden 27° mukaiseksi.

Piipun pellitys

Hormi pohjustettiin Vetonit 410 ja takkatoimittajan aineilla.

Pohjustus

Takan elemettien liimaus sujui kahdelta muurarilta noin puolessa päivässä ja sen jälkeen pohjustus vei muutaman tunnin.

Takan elementtien liimaus

6 m korkea hormi heilui lievästi pystytyksen ajan. Selvästikin tarvitaan suositeltu tuenta välikatossa, jonka tein muurauksen jälkeisenä päivänä. Tiilikaton kaksi ruodetta piti katkaista, joten kattotiilien leikkaus ja tuenta oli pikkuisen hankalaa. Sen tekemisessä minulta vierähti vielä pari tuntia muurauksen jälkeen. Hormi tiivistettiin Isokernin teipillä aluskatteeseen. Kaiken kaikkiaan Isokern toimituksen mukana tulevat ohjeet oli tosi hyvät. Ainoastaan piipun hatun kiinnitys aiheutti vähän miettimistä, sitä kun ei ollut kerrottu, että hattu lyödään mukana tulleilla iskutulpilla suoraan Isokern harkkoon. Kiinnitys ei vaatinut esiporauksia harkkoon.

Isokern hormin liimaus

Isokern hormissa alhaalla on tuhkaluukku ja ylempänä savupelti.

Alimmassa hormi-elementissä tuhkaluukun aukko

Hormin takana näkyy vanerilevyt, jotka ovat antiikkilaastilla pinnoitetun taustaseinän suojana.

hormi edistyy

Alhaalla hormin alusta ja ylhäällä takan alusta, jossa tuloilmareikä

Tuloilman johdin lattian ali viemäriputkilla sokkelin läpi. Takan perustus on betonista, mutta ylimpänä on kerros lekaharkkoja lämpöeristeenä.

Harkkoseinän teko

Seinäharkkoja en ollut aikaisemmin muurannut, mutta pontatuilla Leka Easylex väliseinäharkolla tein takan taakse palonkestävän seinän. Harkko on kokoa 498x300x88. Kun seinän pituus on 150cm, niin tarvitaan kolme kokonaista ja myös puolikkaita harkkoja ja halutessa myös päätyharkkoja. Päätyharkon voi myös tehdä leikkaamalla päätypontin pois kokonaisesta harkosta. Puolikkaita tarvitaan joka toisen kerroksen alkupäähän, koska pitää olla pontit harkon molemmissa päissä

Tässä tapauksessa seinän aloitus oli helppo, koska keskitolpan kylkeen sai kiinnitettyä ruuveilla teräksisen Leka lähtölistaprofiilin ohjuriksi. Tämä varmistaa että seinän alku on pystysuora. Toiseen päähän laitoin valmiiksi seinätolpan, joka on harkkoseinän takana. Tällä tavalla sain myös seinän toiseen päähän suoran ohjurin.

Muurauksen voisi tehdä ohutsaumauslaastilla, mutta päätin kayttää Tytan Mortar kiviliimalla, koska sillä sain päätyharkon samalla liimattua muurauksen edetessä kertopuutolppaan. Massa on jopa pitävämpää kuin harkkolaasti.

Leka Easylex harkkoseinä

Ensimmäinen harkkokerros piti tosin muurata perinteisellä harkkolaastilla, koska Tytanilla ei voi tehdä yli 3mm saumaa. Alusta oli vähän kalteva, joten siinä sauma oli n. 1cm paksu. Annoin ensimmäisen kerroksen kuivua yön yli.

Tytan Mortar massan työstöaika on vain n. 1-2 min ts. kannattaa valmistella hyvin ja leikata tarvittavat harkot etukäteen, laittaa ne oikein päin lähelle pinoihin ja muutenkin miettiä vaihe vaiheelta etukäteen, miten sen tekee. Tytan massaa ruiskutin Tytani rusikulla

Seinä WCn puolelta. Huomaa kertopuutolppa vasemmassa reunassa.

Seinän rappaus oli vaikein vaihe. Vetonit 410 saa hyvin 400cm muurauslaatalla seinäään ja 800 cm laatalla oikaistua. Koska pintaan tulee valkoinen antiikkilaasti, olisi ollut hyvä käyttää valkoista Vetonittiä, mutta sitä ei Hämeenlinnan rautakaupoissa ollut. Antiikkilaastia joutuu siksi vetämään kahteen tai kolmeen kertaan.

Seinä kahteen kertaan Vetonit 410 oikaistuna

LVI asennuksia

Loman aikana rakennus taas on edistynyt. Samuli kävi asentamassa kalvopainesäiliön tekniseen tilaan. Se on Pumppulohjan 50 litran säiliö. Porakaivon putki ja pumpun sähkökaapeli asennettiin jo syksyllä 110 mm asennusputken läpi ja nyt kytkettiin vesiosaan. Vesiosan jälkeen on suodatin ja jakotukki seinässä. Ulos asennettiin tässä vaiheessa yksi vesiposti josta saa vettä, muiden putkien hanat on vielä kiinni asennossa jakotukissa. Säädettiin paine 2-4 bariin.

Lattialle piti valaa n. 10 cm korotus kohtaan, jossa putket menevät lattian läpi. Kun valu on kuivanut maalaan teknisen tilan lattian epoksimaalilla. Seinille laitoin 10cm korotuslevyn. Alareunan täytin saniteettisilikonilla. Maali nostetaan 10cm seinälle, jotta lattiasta tulee vedenpitävä.

Kalvopainesäiliö, jonka alla jakotukki

Hanakulmat asennettiin järjestyksessä hanakulmat n. 55cm korkeuteen, reiät kipsilevyyn, hanakulmat reikiin ja kynällä merkki hanakulmien paikoista taustalaudan yläreunaan, hanakulmat ruuveilla kiinni taustalautaan, hanakulmat reikiin joten taustalauta tulee oikeaan korkoon ja lauta kiinni seinätolppiin.

Hanakulmat kiinnitetty taustapuuhun

Oleellista on merkitä lattiaan kohdat (huomaa X kuvassa), joista ei saa porata kipsilevy ruuvia, koska se voisi puhkaista PEX putken tai ainakin sen suojaputken. Ajattelin laittaa alapuuhun vielä 15x20cm peltilevyn kipsilevyn taakse, ettei kukaan myöhemminkään ruuvaa/poraa tähän kohtaan.

EK kipsilevy WCn seinässä

ja toiselta puolen näyttää tältä

Sähköasennuksia ja panelointia

Hirsiseinän sähköasennukset piti tosiaan miettiä jo vuosi sitten suunnitteluvaiheessa, jotta kaikille ulkoiseiniin tuleville rasioille saatiin johdot piilotettua seinän sisään porauksiin. 30mm poraukset hirsiin oli tehty jo hirsien valmistuslinjalla oikeille kohdilleen. Rungon pystytyksen aikaan piti lähinnä katsoa, että hirret tulee oikeille korkeuksille ja oikein päin, jotta sähköporaukset on linjassa.

Nyt sitten porattiin 73mm rasiaporalla rasian syvyinen aihio hirteen, koverrettiin se taltalla ja pienemmällä poralla auki rasian syvyyteen, joka oli n. 60 mm. Sen jälkeen porattiin syntyneen kolon pohjasta 30mm poralla reikä vähän yläviistoon, jotta se kohtaa hirren keskilinjalla olevan valmiin porauksen. Ylimpään hirteen oli tehnyt vastaavasti 30mm porauksen alaviistoon lähtien kattojen korkeudelta. Näin syntyneeseen reikää työnnettiin yläreiästää haluttu MMJ johto, asennettiin rasia ja kytkettiin siihen esim. pistorasia. Kolme vierekkäistä koloa olohuoneen seinässä näkyy eri vaiheissaan alla.

Kojerasian asennuksia hirsiseinään

Kaikki sähköjohdot vedettiin yläkautta, joten 50mm kattokoolausten väliin tuli melkoisesti 3x1.5, 4x1.5, 5x1.5 ja 3x2.5 neliömillin MMJ kaapeleita.

Katossa on johto poikineen

Olohuoneen päädyissä on vinot osuudet, joihin tulee 20x220mm hirsipaneeli. Ennen paneelin asenusta laitettiin luonnoliseti kosteussulkumuovi, joka teipattiin hyvin toisiinssa ja teipattiin myös ikkunoiden reunat, jotta ilma ei virtaa mistään raoista.

Olohuoneen päädyn vinoon yläosaan asennettiin hirsipaneeli

Seuraavaksi jatkettiin olohuoneen katon paneloinnilla. Se on 15x125mm paneelia.

Katossa paneelit. Harjalle tulee vielä 100mm lista. Vuorilaudoista myös kaksi ylintä paikoillaan.

Väliseinän rungot

Hirsirakennuksen väliseinissä, jotka eivät ole hirttä, on muutamia erikoisuuksia joita valotan alla. Alajuoksut voi kiinnittää liimaamalla betoniin tai erityisillä nauloilla (fix). Käytin molempia tekniikoita, fixejä lähinnä alajuoksujen päissä. Liima on nopeasti kuivuvaa rakennusliimaa (esim. Kiilto Rapid) ja fixit ovat 80 mm pitkiä terästappeja, joita varten porataan betoniin n. 45 mm syvä reikä. Tässä tavassa täytyy tietää satavarmasti, että betonissa ei ole putkia tai kaapeleita siinä kohden.

Alla kuvassa näkyy yksi fix paikallaan ja toinen alajuoksun vieressä. Kuvassa on keittiön kylmä- ja lämminvesiputki ja viemäri. Ne täytyi mitoittaa ennen lattian valua aika tarkasti, koska väliseinämateriaalit ovat vain 66mm leveitä. Väliseinän paikkaa voi tosin useimmissa tapauksissa siirtää pari senttiä, jotta saa putket seinän sisään.

Väliseinän alajuoksu

Alla näkyy, kuinka risteävän seinän alajuoksu (ja yläjuoksu) jätetään n. 20mm irti, jotta seinä saadaan levytettyä kokonaisella kipsilevyllä ilman koloamista. Risteävän seinän kohdalle laitetaan pystytolppa, johon levy ruuvataan ja ruuvauksen jälkeen kiinnitetään tolppa risteävän seinän päätyyn  (joka kuvasta siis vielä puuttuu jotta saa levyn pujotettua paikalleen). Tolppa naulataan levyn läpi tuohon samaiseenn pystytolppaan. Näin rakenteesta tulee tukeva.

Risteävä seinä ja oviaukot. Oviaukkojen reunatolpat vielä puuttuu.

Hirsirakenne painuu ajan kanssa. Meidän tapauksessa lamellihirsi painuu teoriassa 25mm. Jätin painumavaraa 60mm jokaiseen paikkaa, johon se tarvitaan. Yläjuoksu kiinnitetään painumasta johtuen kattoon niin, että porataan ylajuoksuun reikä (millin suurempi kuin pultti) ja työnnetään täkkipultti reiän läpi ja ruuvataan kattotuoliin tai koolauspuuhun. Jossain kohti myös hirteen, kuten kuvassa alla.

Kun katto painuu, täkkipultti painuu katon mukana alas yläjuoksun reiässä, mutta yläjuoksu on silti sivusuunnassa hyvin tuettu.

Yläjuoksussa reikä, jonka läpi täkkipultti kattorakenteeseen

Kattopanelointi tai levytys on n. 15 mm paksua, joten painumavaran rako seinän päällä on aluksi n. 45 mm. Painumavaran rako peitetään lopuksi n. 50mm korkealla listalla ja kiinnitetään kattoon, joten se painuu katon mukana.

Suihkuhuoneen ulkoseinää vasten olevassa seinässä tarvitaan koolaus (48x48), johon EK kipsilevy kiinnitetään. Koska hirret painuvat, mutta koolaus ja kipsilevy ei, kiinnitetään koolaus hirteen liukulevyillä. Niissä on myös min 60mm painumavaraa liu'un urassa.

Samoin väliseinän päätytolpat täytyy urittaa ja kiinnittää leveäkantaisella ruuvilla hirteen.

Vasemmalla väliseinän päätytolppa ja oikealla kolme koolaus

Olisi kiusaus laittaa tähän ulkoseinää vasten koolausten väliin 50mm eriste, mutta hirsiseinissä eriste sisäpuolella on riskirakenne. Jos talvella mökki on 10 asteen ylläpitolämmössä, riittää 50 mm eriste siihen, että kovilla pakkaskeleillä hirren ja eristeen väli laskee n. +2 - 0 asteeseen, ja hirren ja eristeen väliin muodostuu hometta. Jos sisäpuolinen kosteuseriste on muovia (tms.) ja täysin reiätön, ei kosteutta pääse muodostumaan, mutta muovissa voi kuitenkin olla käytännössä reikiä.

Päätin jättää nämä kohdat eristämättä ja porasin vielä koolauksen yläjuoksuun reiät, joista ilma kiertää ja mahdollinen kosteus pääsee pois. Tällä tavalla välitilassa lämpö ei laske missään olosuhteissa kastepisteeseen eli pysyy +5 asteen lämpimämmällä puolella myös silloin, jos mökki on pitkään +10 asteen ylläpitolämmössä.

Mökki/talo tulisi aina pitää joko lämpimänä tai antaa laskea pakkasen puolelle. 0 ... +3 asteen lämpö ja erityisesti kosteuseristyksen puute ja huono ilman kierto on pahinta homeen kehittymisen kannalta.

Keittiösuunnitelma

Talvella tuli vähän vertailtua keittiöitä. Lattiatöissa viemärin ja vesijohtojen paikka tuli jo fiksattua. Muuten on vielä pelivaraa esim. sähköistyksiä ei vielä ole tehty ja en laittanut kattoon vielä kärynpoiston putkea.

IKEAlla on  hyvä ajatus siinä, että tarjotaan suunnittelu-ohjelma, jolla voi leikkiä. Huono puoli on, että se on aika buginen, joten kaikkea ei saa paikalleen oikein.

IKEA on ihan varteenotettava vaihto-ehto, koska laatu ja hinta on kohdillaan. Esimerkiksi IKEA Method keittiössä on sama saksalainen mekanismitoimittaja kuin muillakin laatumerkeillä eli Blum  Toinen laadukas mekanismivalmistaja on itävaltalainen. Muita ei oikeastaan kannata hyväksyä. Samoin kaapin seinämä- ja ovimateriaalit on samantasoisia kuin ns. "laatumerkeillä".

Muutama erikoisuus IKEAn keittiöissä kuitenkin on esim. vaakamitoitus on pää-asiassa 20, 40, 60, 80 cm. Usein kuitenkin tarvitaan 30, 50 ja 100 cm leveitä. Vain muutamia 30 leveitä yla-ja alakaappeja löytyy - 50 cm leveitä ei ollenkaan.

Samoin laatikostojen korkeusmitoitus on erikoinen. Normaalisti jako on 15 ja 30 cm, mutta IKEAlla se on 10, 20 ja 40 cm. Ikealla on matalampi sokkeli (8cm), joten teoriassa korkeustilaa olisi enemmän, mutta sitä ei voi käytännössä hyödyntää, koska jauhopussit, ryynipaketit jne. on mitoitettu pääasiassa 30 cm korkealla jaolla. 40 cm korkeasta ei ole mitään hyötyä, elintarviketeollisuus ei mitoita niin. Sama ongelma on 10cm laatikossa - se on tosi matala. 15 cm korkeaa mahtuisi enemmän kauhoja ja muita välineitä ja 20 cm korkea on taas turhan korkea.

Oheisen mallin mukainen keittiö hyvillä koneilla (IKEAn koneet on IKEA merkkisiä, mutta käytännössä Elektroluxin tekemiä, joten ihan ok) maksaisi n. 4000€ + asennus. Menemättä nyt tarkemmin materiaaleihin, se vaikuttaa ihan kohtuulliselta. Tämän pohjalta pyydämme vielä muita tarjouksia, myöhemmin kesällä. Keittiön hankinta ja kokoaminen näyttäisi menevän syksylle - vielä on niin paljon muuta hommaa ennen sitä. Mutta layout on nyt käytännössä lukittu näillä kuvilla, jotta voi tehdä väliseinät ja sähköistyksen.

IKEA vaihtoehto

Keittiön layoutissa tärkeimmät asiat on jääkaapin, lieden ja altaan myodostama esteetön kolmio ja laskutilat altaan ja lieden molemmin puolin. Jos haluaa pitkät vetimet, tulee katsoa että kaappi ei ole aivan seinän (tai muun ulkoneman esim. lieden vedin, kärynpoisto) vieressä, koska ovi ei aukenisi kokonaan. Me otettaan tästä syystä ovet integroiduilla (upotetuilla) vetimillä.

Keittiön layoutissa vasemmalla on aukko olohuoneeseen ja alaspäin on terassin ovi ja ikkuna.
Kulmaan ajateltiin kulmakaappeja ylös ja alas pyörivällä sisämekanismilla. Altaassa olisi yksi tasoon upotettu allas ja sen vasemmalla puolella astianpesukone ja mikroaalto-uuni. Uuni olisi kierto-ilma-uuni ja liesi induktiotasolla. Sellaisista on hyviä kokemuksia kotona.

Mitoituksessa oli pari hankalaa kohtaa, koska keittiö on vähän kapea. Jouduttiin laittamaan 30cm leveä apteekkikaappi alas ja ylös, sekä 20cm leveää avohyllykkö ylös, jotta sai kohtuulliset laskutilat.

IKEA vaihtoehto layout

Värit on vielä lopullisesti päättämättä, mutta todennäköisesti valkoinen kiiltävä tai harmaa on tällä hetkellä suosikkeja oviksi ja lattiaksi harmaa laatta. Tähän väritykseen sopisi rosterikoneet.

PS. Tämä kirjoitus on "Katan" hyväksymä😊, vaikka ei vielä ennättänyt kirjoittaa - ehkä myöhemmin.

Terassin ruuvipaalut

Tähän aikaan vuodesta moni miettii terassin tekoa. Meille niitä on tulossa kolme, tosin vasta myöhemmin ensi vuonna. Tein kuitenkin yhden oleellisen valmistelun eli perustukset jo nyt. Alla pari vinkkiä tähän hommaan.

Keväällä maa on märkää ja ruuvipaalu uppoaa paremmin maahan, jopa savimaahan, jos se on märkää. Pohjan kaivun yhteydessä nähtiin, että maa on silttiä ja moreenia, joissakin kohti kivistä, joten tarvitaan vähän tuuria, ettei iso kivi satu juuri ruuvipaalun kohtaan.

Ruuvipaalun asennus koneen painon avulla. Rautakanki kiertotyökalussa.

Miksi sitten ruuvipaalu. Jos maa olisi routimatonta esim. hiekkaa tai soraa, ei perustuksia tarvittaisi. Suoraan soran päälle vain betonilaattoja, harkkoja ja muuta vastaavaa. Meillä kuitenkin maa on routivaa ja rannan puoleiset terassit kahden metrin korkeudessa, joten kunnon tuenta tarvitaan. Taloa lähimmät paalut tein betonista sokkelin valun yhteydessä, mutta kauemmat päätin tehdä ruuvipaaluilla. Betoninen terassin tuenta on tosi työläs - tarvitaan maan kaivu, anturan valu, pylvään valu, routa eristeet ja maan täyttö. Ruuvipaalu vain kierretään tarpeeksi syvälle mielellään routarajan alapuolelle. Eteläsuomessa routa voi mennä 1,5m syvyyteen, mutta useinmiten alle metriin.

Etupihalla teknisen tilan oven eteen tulee portaat, jonka tuennaksi laitoin kaksi 1,2m pitkää ruuvipaalua. Ne upposi mukavasti rautakangella kiertämällä, johtuen varmaankin siitä, että se kohta oli täyttömaata anturan vieressä.

Takapihan terasseihin tulee yhteensä kahdeksan ruuvipaalua. Kolme niistä meni käsin kiertämällä vain 70 cm syvyyteen. Sitten vastaan tuli varmaankin kuiva kova savi. Oman painon avulla ruuvi ei kiertynyt yhtään syvemmälle - pyöri vain paikoillaan. Onneksi samaan aikaan pihalla oli pieni kaivuri tekemässä viimeisiä maan muotoiluja. Keksin pyytää kuskia laittamaan kauhan nurkan paalun päähän ja painamaan kevyesti samalla kun kiersin kangella. Painui hyvin. Kaivurin lisälaitteena myytävät hydraulikiertimet maksavat 3000€, joten harva maa-urakoitsija niitä hankkii. Käyttöä on aika vähän. Mutta tätä konstia en ole kuullut kenenkään kayttävän - joten vapaasti idea käytettävissä. 😃

Ruuvipaalun asennus rautakangella

Pihalle olen levittänyt maanerotuskangasta ja kulkuväylät jo peittänyt sepelillä. Maanerotuskangas on  laajalti levitetty pihalla, jotta rikkaruohot ei kasvaisi. Varsinaiseen nurmikon tekoon kun päästään vasta heinä/elokuussa. Nurmen alle tulee 20cm multaa maanerotuskankaan päälle.